Lue keskustelun säännöt.
Leipäjonoon vai kuukauden kaurapuurokuurille?
25.07.2017 |
Tilanne on nyt tosiaan sellainen, että mulle jää ensi kuussa vajaat pari kymppiä käyttörahaa. Täällä maalla ei keräillä pulloja tai mitään, joten tuolla summalla on pärjättävä. Metsästä saa marjoja, mutta olen allerginen kalalle joten ilmaiset proteiinit jää saamatta. Pärjään varmaan jotenkin jos ostan pelkkiä kaurahiutaleita, makaronia ja muuta halpaa. Voisin myös hakea arvokasta apua leipäjonosta kerran viikossa, mutta täällä maalla piirit on pienet ja juorut leviää hetkessä... Pelkään leimautumista, enkä tahdo kaikkien tietävän että olen sössinyt asiani näin pahasti. Seuraava ruokajakelu on huomenna, joten siihen mennessä olisi hyvä päättää mitä teen. Onko kellään kokemusta kuukauden kitukuurista? Kannattaako yrittää vai onko parempi luovuttaa jo etukäteen ja nöyrtyä leipäjonon jatkeeksi?
Kommentit (26)
Onko ne juoruilijatkin itse siellä leipäjonossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietenkin menet leipäjonoon. Kaikilla ihmisillä on huonojakin aikoja elämässä. Tsemppiä.
Miten pienillä paikkakunnilla oikein on leipäjonoja?
Ota yhteyttä sosiaalitoimistoon. Heiltä saat neuvoa ja apua tilanteeseesi.
Toimeentulotuki on se viimeinen apu, joka turvaa sen, että Suomessa ei tarvitse nähdä nälkää.
Mä lainaisin rahaa. Siis sillä edellytyksellä, että sitä on tulossa joskus... kuukaudeksi vaikka parisataa lainaan visalta/mistä tahansa ei ole suuri synti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kumpi on nolompaa: hakea apua sieltä, mistä sitä on saatavilla vai olla hakematta ja kitkuttaa nälkää nähden? Olisiko mitään isompaa naapurikuntaa, jonne voisit anonyymimmin mennä, jos ne piirit siellä tosiaan on niin juoruilevia?
Vierailija kirjoitti:
Miten pienillä paikkakunnilla oikein on leipäjonoja?
Entisessä kotikunnassa vapaaseurakunta jakaa "kouluvuoden" aikana Eu-kasseja kerran viikossa. Kunta on liitetty isompaan, mutta ennen liittämistä siellä oli n. 3000 asukasta. Jakavat myös viikottain kaupoista saatuja päiväykseltään vanhenevia leipiä.
Kesäisin jakoa ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koita elää ensin viikko puuron voimin, jos noin kovasti mietityttää. Sen jälkeen olet ainakin kokemusta rikkaampi, vaikka huomaisit että pää ei kestä pidempään.
Ihminen on todistetusti ollut 382 päivää syömättä mitään, joten tuskinpa tuo kuukauden kaurapuurokuuri sinulle mitään pysyviä haittoja aiheuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten sinulla voi olla noin vähän rahaa käytettävissä ensi kuulle?
lainaisin sukulaisilta tai ystäviltä. olen tehnytkin niin usein ja maksanut takaisin. nyt olen rikas joten ei tarvetta. jos tuo ei onnistu niin kituuta kaurapuurolla, mutta jos ei onnistu niin leipäjono ja viimeisenä keinona matka läheiseen kaupunkiin kerjäämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ota yhteyttä sosiaalitoimistoon. Heiltä saat neuvoa ja apua tilanteeseesi.
Toimeentulotuki on se viimeinen apu, joka turvaa sen, että Suomessa ei tarvitse nähdä nälkää.
Noinhan se menee, teoriassa. Käytäntö onvalitettavanusein toinen.
Vierailija kirjoitti:
Miten pienillä paikkakunnilla oikein on leipäjonoja?
Leipäjonot ei katso kunnan kokoa. Tiedän yhden seurakunnan, joka jakaa kerran kuussa ruokaa, vaikka hakijoita on yleensä 3-4. Ne saakin sitten ISOT kassit ruokaa mukaansa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saisitko jostain satasen lainan ? Kanamunat ovat halpa proteiinin lähde. Voisitko myydä torissa jotain ?
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on todistetusti ollut 382 päivää syömättä mitään, joten tuskinpa tuo kuukauden kaurapuurokuuri sinulle mitään pysyviä haittoja aiheuttaa.
Peräpukamia.
Miten siellä ei ole pulloja, jos on leipäjono? Kyllä minä maaseudulla olen pitkin ojanpohjia heiteltyjä pulloja nähnyt, mutta leipäjonoa en ikinä.
Jos sinne leipäjonoon pääsee ilmaiseksi ts. jalan tai pyörällä niin menisin kyllä. Bussilippua tai bensaa en siihen haaskaisi.
Mistä saa selville oman paikkakuntansa ruokajakelut?
Vierailija kirjoitti:
Mistä saa selville oman paikkakuntansa ruokajakelut?
Googlesta.
En kyllä ikinä itse menisi leipäjonoon, mielummin lainaisin rahaa ystäviltä/perheeltä kuin saisin sen "stigman". Tai söisin puuroa tai vaikka heinää pihalta. Ihan kamalaa kyllä, että joku joutuu tällaisia asioita edes miettimään, saati ruoka-avun piiriin.... :(
Menisin leipäjonoon. Ei siinä ole mitään hävettävää, anna tyhmien ihmisten juoruta jos haluavat.