Millaista on sosionomiksi opiskelu ja työtilanne?

Ja kannattaako ennemmin sosionomi (amk) vai yliopistossa kasvatustieteellinen?

Itse olen opiskellut sosionomiksi (amk). Työvaihtoehtoja on paljon, mutta tuo, ettet halua olla piikkien, eritteiden, veren yms. kanssa tekemisissä, rajaa tosi paljon. Piikkejä tms ei pahemmin joudu töissä käsittelemään, se on sairaanhoidon hommaa, mutta esi. varhaiskasvatuksessa (lastentarhaopettajat yms) on luonnollisesti kaikkien eritteiden kanssa tekemisissiä. Sama vanhusten ja vammaisten kanssa. Itse työskentelen nuorten parissa, mutta kyllä esim. lastenkodissa, missä itse olen siis töissä niin joutuu välillä käsittelemään virtsanäytteitä (huumeseulat) sylkeä (puhallutukset) ja verta (haavat, viiltelyt jne). Moni nuori on nykyään tosi huonossa jamassa, ja satuttaa aktiivisesti itseään. Jos sellaista ei kestä, niin kannattaa jättää ainakin lastensuojelu väliin. ...En tiedä. Jos eritteet ovat oikeasti täysin poisrajaava tekijä, niin kannattaa mielummin miettiä jotain asiakaspalvelualaa kuin sosionomin hommia. Sosionomit ovat yleisimmin töissä erilaisissa laitoksissa. Työt siis varhaiskasvatuksesta, vanhuspuolelta, vammaispuolelta tai lastensuojelusta ei todellakaan lopu kesken, työtä saa taatusti kun vain on pätevyys ja luonne työhön kunnossa, mutta eritteisiin näillä aloilla törmää pakosti.

En suosittele sosionomin opintoja kenellekään. Se vaiva ja aika minkä tuhlaat elämästäsi varsin raskaisiin opintoihin, ei todellakaan vastaa työtehtävien laatua tai palkkaa sitten työelämässä. Olen valmistunut pari vuotta sitten ja kaiken aikaa olen tuskaisesti odottanut että saisin lain mukaisen, tarvittavan työkokemuksen, jotta voisin hakea jatkoon. Sillä hyötyä tutkinnosta on ainoastaan siksi että sen JÄLKEEN on mahdollista erikoistua tai lukea ylempi amk jossa saa jo inhimillistä palkkaa ja työtehtävät ovat oikeasti kiinnostavia. Sosionomina on myös helppo työllistyä, eikä ihme koska homma on niin ankeaa. Sosiaalialalla olen myös törmännyt pöyristyttävän hirveisiin esimiehiin ja ihmeellisiin taisteluihin asemasta, jotka tuovat mieleen yläasteajat. Itse inhoan draamaa ja jätän ilolla tavakseni kaikki kanatappelut erikoistuen alalle, joka minua todella kiinnostaa. Eli harkitkaa kaksi kertaa...

Vierailija kirjoitti:

En suosittele sosionomin opintoja kenellekään. Se vaiva ja aika minkä tuhlaat elämästäsi varsin raskaisiin opintoihin, ei todellakaan vastaa työtehtävien laatua tai palkkaa sitten työelämässä. Olen valmistunut pari vuotta sitten ja kaiken aikaa olen tuskaisesti odottanut että saisin lain mukaisen, tarvittavan työkokemuksen, jotta voisin hakea jatkoon. Sillä hyötyä tutkinnosta on ainoastaan siksi että sen JÄLKEEN on mahdollista erikoistua tai lukea ylempi amk jossa saa jo inhimillistä palkkaa ja työtehtävät ovat oikeasti kiinnostavia. Sosionomina on myös helppo työllistyä, eikä ihme koska homma on niin ankeaa. Sosiaalialalla olen myös törmännyt pöyristyttävän hirveisiin esimiehiin ja ihmeellisiin taisteluihin asemasta, jotka tuovat mieleen yläasteajat. Itse inhoan draamaa ja jätän ilolla tavakseni kaikki kanatappelut erikoistuen alalle, joka minua todella kiinnostaa. Eli harkitkaa kaksi kertaa...

No, itse taas en näitä sanoisi "varsin raskaiksi".

Tentit läpäisee kun vähääkään jaksaa lukea (ja hyvillä arvosanoilla siis), projektit vaatii tietty aikaa, mutta ne ovat ainakin omasta mielestä olleet ihan antoisia 👌

Niin ja itselläni on vielä vauva (nyt jo taapero) vieläpä ollut matkassa mukana opintojen ajan.