Mielipide: ekan lapsen synnyttäjänä yli viisikymppinen

Lapsi on varmasti odotettu ja toivottu, ja lapsi saa äidistä rakastavan vanhemman. 

luomuna melkoisen epätodennäköistä.

Mieheni serkku sai kylläkin keväällä ensimmäisen lapsensa. Ehti täyttää viikkoa ennen lapsen syntymää 48v.

Ovat olleet miehensä kanssa yhdessä yli 20v, eivätkä lasta yrityksistä huolimatta saaneet.

Viime kesänä jäivät menkat pois, luulivat vaihdevuosiksi ensimmäiset kuukaudet, mutta sitten tajusivat raskauden. Lapsi täysin terve ja raskausaika meni hyvin.

Vähän sääliksi käy lasta. Ja vanhempiakin toisaalta. En oikein jaksa uskoa, että tuossa iässä vanhemmat enää jaksaisivat mahdollista vuosien univajetta, vilkkaan lapsen perässä juoksemista leikkipuistoissa ja pihoilla, teini-iän angsteja ja mitä näitä nyt lapsen myötä tuleekaan.

Eräs tuttu sai esikoisensa 47v, luuli vaihdevuosien alkaneen mutta ilahtui kovin lapsesta. Raskaus ja synnytys sujui ongelmitta. Lapsi on nyt 2v ja yksi lasu hänestä (entisen) ystävän tekemänä, ei kuulemma pärjää lapsen kanssa ja pysy vauhdissa mukana. Minä en ole nähnyt ongelmaa ja ulkoillaan yhdessä viikottain.

Äidin omaa mieltä painaa se, ettei lapsi tule saamaan sisaruksia ja koska kummallakaan vanhemmalla ei ole sisaruksia, ei lapsella myöskään ole serkkuja, tätejä eikä setiä. Puolet isovanhemmista jo kuollut ja loput niin huonossa kunnossa, ettei heistä ole apua eikä iloa. Äidin mieltä painaa, että jossain vaiheessa lapsi tulee olemaan ihan "yksin" ilman vanhempiaan ja sukulaisiaan. Yksin saa vanhempansa haudata. Nuoremmalla äidillä ja isällä kun on pidempi elinajanodote, mitä viisikymppisillä on. Kumpikaan ei ole edes erityisen hyvässä kunnossa, on II-diabetesta ja verenpainelääkitystä, epäterveet elintavat.

Omissa toiveissa olisi jo viiskymppisenä saada lapsenlapsia :D.