Lue keskustelun säännöt.
Olen 30v enkä ole koskaan ollut vakituisessa työssä
20.07.2017 |
En yksinkertaisesti tiedä mitä haluan tehdä, työsuhteet on lähinnä ollut kokeiluja/harjoitteluita eikä minulle ole koskaan tarjottu vakituista paikka mistään. Tämä lannistaa jo valmiiksi, kun ei tunnu kelpaavan mihinkään, mutta toisaalta mikään paikka ei ole myöskään tuntunut omalta jutulta vaan olen lähinnä pakon vuoksi hakenut ko paikkoihin. Parhaani olen aina silti tehnyt. Miten ihmeessä keksisin mitä haluan elämältäni? Edes lapsena minulla ei ole ollut unelma-ammattia enkä millään tunnu keksivän sellaista nytkään..
Neuvokaa ihmeessä!
Kommentit (10)
Minä menin ensimmäiseen työhön 30-vuotiaana ja nykyään palkka 5200 kk. Kesätöitä en käytännössä tehnyt myöskään ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieti ensin mikä tekee sut onnelliseksi, mitä tykkäät tehdä, missä olet hyvä. Kaikilla on vahvuudet ja heikkoudet, tykkäätkö työskennellä yksin vai ryhmässä, asiakkaidenlähellä vai ei.Opiskele uusi ammatti? Opiskelu aina kannataa.
Minä sain ekan vakituisen työpaikkani 40 v. Aloitin siinä virkavapaan sijaisena.
Vierailija kirjoitti:
42v ja sama, ei edes yli vuotta kestävää määräaikaishommaa koskaan. Koko työhistoria jonkun 6v verran. No ainakin ollu aikaa lukea Virgiliä, Homerosta jne
"Kiva" huomata että en ole ainoa samassa tilanteessa. Olen pian 40, pisin työputki kestänyt tasan vuoden ja työkokemusta yhteensä noin 6-7 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Mieti ensin mikä tekee sut onnelliseksi, mitä tykkäät tehdä, missä olet hyvä. Kaikilla on vahvuudet ja heikkoudet, tykkäätkö työskennellä yksin vai ryhmässä, asiakkaidenlähellä vai ei.Opiskele uusi ammatti? Opiskelu aina kannataa.
Ei se opiskelukaan auta kun ei ole mitään tietoa mitä haluan opiskella. En tiedä olenko vain masentunut vai enkö todella vain keksi mitään mitä tykkäisin tehdä. En harrastakkaan mitään. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon nyt 36 ja tuntuu kuin olisin samassa tilanteessa. En kuitenkaan ole ihan 100% samalla viivalla, sillä olen nyt pari vuotta käynyt työssä, minne päädyin ihan vahingossa. Tämä ei tunnu ollenkaan semmoiselta hommalta, mitä haluaisin "oikeasti " tehdä, kunpahan on nyt jotain. Mulla ei ole koskaan ollut unelma-ammattia ja kunhan nyt valmistun amk:sta, mulla on kolme ammatillista tutkintoa, eikä tosiaan mikään niistä nappaa. En yhtään tiedä, mitä tekisin elämälläni. Moni ala kiinnostaa ainakin vähän, mutta yksikään ei niin paljon, että haluaisin lähteä tavoittelemaan sitä. En kuitenkaan haluaisi missään nimessä jäädä tukien varaan kellumaan, koska kokisin semmoisen elämän aika ankeaksi. Kunpa voittaisin lotossa, niin vois vain harrastaa työntekoa, ilman paineita siitä, että pitäisi elättää sillä itsensä ja kerätä eläkettä...
36 eikä koskaan oikeissa töissä myöskään. Yksi puolen vuoden työelämävalmennus (tällä nimellä se muistaakseni kulki silloin 2007), yksi 1v 4kk palkkatuettu työttömien järjestön sumplima homma ja yksi 4 kuukauden työkokeilu viime vuonna.
Uskoisin että pääsisin kyllä esim. tiskaamaan tai raksalle vuokrafirman kautta. Voisi ehkä joskus kokeillakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ite sain vakituisen duunin kun olin 24 vuotias. Olin vakkariduunissa n. 2 vuotta ja tämän jälkeen sairauslomalle. Työ oli terveyteeni nähden liian rankkaa. Minulla on siis sairasteluja takana (fyysinen). Sairauslomien lisäksi oon pari tutkintoa opiskellut ja 3 lyhyttä työpätkää, tai 4, jos otetaan ilmaistyöharjoitteluni mukaan.
Nyt 36 vuotiaana ei mitään kesätöitä. Opintoja vain. Ei se vakituisuus mitään takaa. se on ihan sattumankauppaa mistä saa töitä ja kauan terveys kestää.
Olisiko muilla vielä omia kokemuksia tai neuvoja? Ap
42v ja sama, ei edes yli vuotta kestävää määräaikaishommaa koskaan. Koko työhistoria jonkun 6v verran. No ainakin ollu aikaa lukea Virgiliä, Homerosta jne