Puun ja kuoren välissä...mitä tehdä?
Pari vuotta sitten tuli ero vaimon aloitteesta pitkähkön liiton jälkeen. Yhteisiä lapsia on. Melko pian eron virallistamisen jälkeen eksä tuli raskaaksi uudelle miehelle ja meni naimisiin tämän kanssa. Uusi mies oli lapseton. Varoittelin jo silloin eksää siitä miten vastuuttomasti toimii eikä ajattele lapsiamme.
Uusi mies on minulle kasvotusten mielinkielin ja vakuuttelee rakastavansa myös eksän ja minun lapsia. Kuitenkin lapset ovat alkaneet kertoa kotona vallitsevasta hirmuhallinnosta. Eksän mies kuulemma määräilee autoritäärisesti perheen arjen eikä lasteni äidillä kuulemma ole mitään uskallusta sanoa vastaan tai puolustaa lasten etua. Kontrolloi myös rahankäyttöä ja pakottaa lapsia maksamaan asioita sukulaisilta saamistaan rahoista vaikka maksan elarit ja äiti saa lapsilisät. Mihin ne rahat menevät?
Ongelmana on myös eksän lapsellinen käytös eli emme ole käytännössä puheväleissä. Jos laitan viestejä lapsia koskevista asioista, jotka eksä kokee kritiikkinä niin hän kostaa minulle mykkäkoululla tai puhumalla lapsille ikäviä asioita minusta.
Käsitän kyllä ettei lasten sanomisia kannata välttämättä uskoa sellaisenaan, mutta jutut toistuvat nyt niin usein etten voi enää sivuuttaa niitä. Olen yrittänyt esiintyä lasten edessä sovittelevana, mutta olen alkanut potea huonoa omaatuntoa siitä, että mitä jos tilanne todella on niin huono.
Miten voin asiaan puuttua järkevästi? Laitanko viestiä vai voinko hyvällä omalla tunnolla laittaa lasun vetämään? Heräisikö eksä siitä? Olen yrittänyt myös viestiä tilannetta eksän vanhempien kautta, mutta he eivät juurikaan halua tai pysty vaikuttamaan asiaan.
Kommentit (5)
Vierailija kirjoitti:
Mitä asioita lapsukaiset ovat joutuneet omista rahoistaan maksaamaan?
Jos kyseessä välttämättömyydet; ravinto, sopivan kokoiset vaatteet ja kengät, liikuntavälineet tms. Ei Ok!
Mutta jos kyseessä joku humputtelu, juuri oikeanmerkkinen uusi puhelin tms. turhake, niin on Ok maksaa itse.
Eikö uudella puolisolla saisi olla mitään sananvaltaa mihinkään, vaan pelkkä maksajan ja orjan rooli?
Anna olla ja hanki oma elämä.
Oletko sinä niitä äitejä, jotka tykkäävät tuhlailla elareita ja lapsilisiä perjantaisin baarissa? Sitten joudut kiltisti pyytämään lisää rahaa uudelta ukolta etkä uskalla muuta kuin myötäillä?
Esimerkkinä voin sanoa, että jos lapset haluavat esim. karkkia kaupasta tai käydä luonani tapaamisaikojen ulkopuolella niin joutuvat maksamaan nämä matkat itse. Oli monta muutakin esimerkkiä lasten kertomana, mutta en niitä tähän hätään muista.
En halua tarkemmin eritellä tässä, mutta olen myös huomannut eksän yrittävän sälyttää minun maksettavakseni asioita joiden pitäisi käsittääkseni kuulua elareiden piiriin ja jotka hän on aiemmin maksanut. Liekö sitten tullut uudelta mieheltä noottia tuhlailevasta rahankäytöstä.
Aijai ettei vaan katkeruuden peikko siellä kirveltäisi!?
Että eksvaimo kehtasi mennä ja ottaa uuden, leikkasi munat?
Vierailija kirjoitti:
Aijai ettei vaan katkeruuden peikko siellä kirveltäisi!?
Että eksvaimo kehtasi mennä ja ottaa uuden, leikkasi munat?
Varmasti aika harva pystyy suhtautumaan eroon neutraalisti, mutta tässä tilanteessa ajattelen asiaa lasten kannalta. Eksä saa mennä menojaan enkä halua enää hänen elämäänsä kuulua. Se on tullut jo kyllin selväksi eksän taholta. Toivottavasti hän on nyt onnellinen...mutta lasten kaltoin kohtelemista en hyväksy.
Eksällä oli jo asumuseron aikana vaikeuksia hahmottaa, että ero minusta tarkoittaa myös eroa parheelle hankkimastani toimeentulosta (vaikka en suurituloinen olekaan). En ymmärrä miten hän ei tajunnut, että heilastelu toisen miehen kanssa ja käsi samaan aikaan lompakollani ei tule onnistumaan. Liekö tällainen harha useammallakin naisella?
Mitä asioita lapsukaiset ovat joutuneet omista rahoistaan maksaamaan?
Jos kyseessä välttämättömyydet; ravinto, sopivan kokoiset vaatteet ja kengät, liikuntavälineet tms. Ei Ok!
Mutta jos kyseessä joku humputtelu, juuri oikeanmerkkinen uusi puhelin tms. turhake, niin on Ok maksaa itse.
Eikö uudella puolisolla saisi olla mitään sananvaltaa mihinkään, vaan pelkkä maksajan ja orjan rooli?
Anna olla ja hanki oma elämä.