Miten eroon ihmisestä, joka kuvittelee että olemme parhaat kaverit?
Olen siis kurkkuani myöten kyllästynyt erääseen henkilöön. Vanhassa työpaikassani tutustuimme pari vuotta sitten eikä meillä ole mitään yhteistä, hänen mielestään kuitenkin olemme parhaat kaverukset ja ikuisesti ystäviä. Itselläni ei juuri ole kavereita ja se onkin syy miksi ylipäätään hänen seuraansa ajauduin, mutta nyt en jaksa enää. Tällä kaverilla on mielenterveysongelmia ja hän ei nykyään puhu juuri mistään muusta, sama rikkinäinen levy pyörinyt jo liian kauan ja toisten murheet ei häntä kiinnosta. Hänellä ei myöskään ole tilannetajua eikä käytöstapoja ja häntä joutuu häpeämään usein.
Mitä tekisitte tällaisessa tilanteessa? Hänellä ei myöskään ole monia kavereita joten hän jäisi melko yksin myös jos en pitäisi yhteyttä. Olen vaan tilanteessa, jossa lähes kaikki tässä ihmisessä ärsyttää enkä jaksaisi hetkeäkään enää kuunnella vuosia jatkuneita samoja valituksia. Mitä tehdä?
Kommentit (6)
Ota etäisyyttä. Et siis vastaa kaikkiin yhteydenottoihin, tai vastaat viiveellä. Tai jos haluat auttaa, niin ohjaa johonkin vertaisryhmään? Miksi ei voisi suoraan sanoa, että voidaanko puhua muustakin kuin synkistä aiheista?
Se ei siis auta että tälle ihmiselle mainitsee asioista. Käy tukiryhmässä ja vetää kaiken maailman pillereitä. Koko maailma pyörii aina hänen ja pilleriensä ja oireidensa ympärillä, siis joka ikinen päivä yhtä ja samaa. Jokaisesta oireesta pitää tehdä iso numero ja isoon ääneen. Muutkin ovat ottaneet etäisyyttä tähän tyyppiin koska kukaan ei jaksa kuunnella. Vaikka päin naamaa sanoisi niin ei tämä tyyppi käsitä yhtään, ei siis mitään käsitystä ja tilannetajua.
Ap
Miten olisi jos vaikka sanoisit suoraan.
"Olemme tiina-uolevi kovin erilaisia ja olen tullut siihen tulokseen ettemme oikein ole samalla aaltopituudella. Toivotankin sinulle hyvää jatkoa ja menestystä tulevaan, vaikka emme enää ole yhteydessä."
Kerran se vain kirpaisee sanoa suoraan. Luuserit keksii kaikenlaisia tarinoita ja feidaa pikkuhiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Miten olisi jos vaikka sanoisit suoraan.
"Olemme tiina-uolevi kovin erilaisia ja olen tullut siihen tulokseen ettemme oikein ole samalla aaltopituudella. Toivotankin sinulle hyvää jatkoa ja menestystä tulevaan, vaikka emme enää ole yhteydessä."
Kerran se vain kirpaisee sanoa suoraan. Luuserit keksii kaikenlaisia tarinoita ja feidaa pikkuhiljaa.
Vaivaannuttavaa on se, että tämä vässykkä on samassa työpaikassa jossa käyn kolme kertaa viikossa. Eroon siis ei kokonaan pääse.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten olisi jos vaikka sanoisit suoraan.
"Olemme tiina-uolevi kovin erilaisia ja olen tullut siihen tulokseen ettemme oikein ole samalla aaltopituudella. Toivotankin sinulle hyvää jatkoa ja menestystä tulevaan, vaikka emme enää ole yhteydessä."
Kerran se vain kirpaisee sanoa suoraan. Luuserit keksii kaikenlaisia tarinoita ja feidaa pikkuhiljaa.
Vaivaannuttavaa on se, että tämä vässykkä on samassa työpaikassa jossa käyn kolme kertaa viikossa. Eroon siis ei kokonaan pääse.
Ap
Kyllä pääse kunhan vaan pamautat suoraan asiasi. Ei kukaan halua viettää aikaa ihmisten kanssa, jotka eivät pidä heistä. Jos tämä tosiasia myönnettäisiin ja ihmiset alkaisivat ihan suoraan puhumaan toisilleen, ei olisi niin paljon selän takana puhumista ja pahaa oloa. Opetelkaa jo hyvät ihmiset!
Mielenterveysongelmaisia ei jaksa kukaan.