Lemmikki 7vuotiaalle adhd :lle

Ei elävää eläintä. Pehmolelu tai joku ruokittava ja hoivattava japanilainen elektroniikkalelu.

Kuulostaa huonolta idealta. 7v on aivan liian pieni.

Sillä ajatuksella toimii että sinä otat lemmikin perheelle ja olet siitä vastuussa - eli ihan niin kuin lapsiperheissä yleensäkin. Toki lemmikin hoitaminen voi tuoda rauhoittumista vastuunkannon myötä sitten käytännössä, mutta lemmikkiä ei oteta vain lapselle. Energiaa varmaan parhaiten saa purettua koiraa lenkittämällä, mutta itse katselen kauhulla tuon ikäisiä lapsia koiran kanssa - ovat ihan pelkästään avuton narunjatke, jos jotakin tapahtuu. Itselläni on Asperger-poika, jolle kissa on tosi rakas. Vaikka muuten olisi miten änkyrä, kissalle on aina kiltti. Kutsunkin vähän terapiakissaksi. Eikä tuo mielestäni ole mitenkään harvinaista eli lemmikki on mielestäni kyllä hyvä idea. Ei niinkään siksi, että oppii kantamaan vastuuta tai purkamaan energiaa vaan siksi, että lemmikki hyväksyy ja rakastaa aina.

Ajattelin että lemmikki on lapsen vain nimellisesti, käytännössä siis juurikin koko perheen. Tuntuu varmasti lapsesta tärkeältä sanoa lemmikkiä omakseen.

Koiraa en uskaltaisi antaa ulkoilutettavaksi yksin vielä. Kissa tai joku jyrsijä tai kani voisi olla sopiva.

Tamakotsi on tylsä eikä pehmolelu korvaa lemmikkiä. Lemmikki on samalla vähän kuin ystävä.

Mietin vaan että minkä ikäiselle esim kani olisi sopiva?

Ap

Jyrsijät on aika tylsiä lemmikkejä. Nukkuvat, karkaavat, sotkevat ja pistää sähköjohdot uusiksi. Kani ei ole lasten lemmikki oikein. Ne ei ole sellaisia joiden kanssa kauheasti pystyy touhuamaan. Pientä agilityä ja lopun ajan se touhuaa omiaan. Vaatii sitten muuten hoidoltaan paljon. Kissat on usein sopeutuvia ja seurallisia. Koiraa kannattaa vielä miettiä, eihän lapsen sitä tarvitse yksin hoitaa. Koulutatte kunnolla ja ulkoilutatte yhdessä. Ei suurta, tai pientä ja ärhäkkää rotua.

Käärme.