Lue keskustelun säännöt.
Välillä toivon että voisin palata ajassa ainakin sen n. 10 vuotta taaksepäin ja minut otettaisiin huostaan
11.07.2017 |
Edelleen tulee mieleen vanhempien pahat sanat mitä sain kuulla ihan riittävästi.
-Ensimmäisiä kertoja mitä muistan joskus 12 vuotiaana kun isä hakkaa huoneen ovea ihan raivona uhkaa tulla kirveen kanssa sisään. Onneksi oli lukko.
-Uhattiin 13 vuotiaana tappaa sen vuoksi että pizzeriassa meni liian kauan. Ihan sama miten kauan joutuisi lusimaan, kunhan mut vaan sais jotenkin hengiltä.
-14 vuotiaana sain kuulla miten olen täysin läpipaska tapaus ja ovat menettäneet kaiken toivonsa että minusta tulee koskaan mitään
-Luultiin että menen 16 vuotiaana naimisiin koska ei saa seurustella jos ei oo naimisissa
-Vanhemmat tekivät kaikkensa että seurustelusuhde menisi päin vittua ja menihän se lopulta vuoden kuluttua
-Sukulaisten työkaveri alkoi lähettelemään sukkahousufantasiaviestejä ja vanhempien reaktio oli vaan vittuilua että katso vähän missä seurassa liikut. Tarkennuksena, en ole koskaan nähnyt tai tietänyt edes kyseistä tyyppiä, oli vaan onkinut mun yhteystiedot jostain. Tehty aina selväksi että jos joku yrittää jotain niin syy on 110% naisen.
....listaa voisi jatkaa edelleen mutta nämä nyt tuli ekana mieleen.
Kaikki nuo ovat tapahtuneet selvinpäin. Eikä olla mitään lahkolaisia tai muita uskiksia. Muuten vaan vanhemmat hiukan sekaisin päästään. Ei voinut jutella edes sisaruksille koska ei ole. Koulukuraattoria ei ollut koska pieni paikkakunta jne. Nykyään olen 24v ja kaduttaa kun en silloin joskus soittanut poliiseita isän saadessa sekopääraivareita niin että uhkasi tappaa. Pelkäsin vaan että saan lisää paskaa niskaan ja poliisit suuttuu että miksi soitan.
Nykyään porukat ihmettelee miksi en käy kylässä kuin äärimmäisen harvoin ja pakon edessä. En edes jouluna. Ja puheluiden perusteella menneet vain sekopäisempään suuntaan.
Kommentit (4)
sinun kannattaa yrittää käydä kipeät asiat läpi vaikka ammattilaisen kanssa. munlle on tapahtnut myös monia kipeitä asioita lapsuudessa, olen joutunt kohtaamaan itseni,menneisyyteni ja myös päästämään irti vihastasta ja jossittelusta, elämä on viennyt minua näin.
nykyää ole yllättäen suhkot ehjä ihminen jo 29vuotias nainen
nyt menneisyytesi sijaan sun pitää keskittyä itseesi ja sun tulevaisuuteen, muuta vaikka älä kerro uutta oisoitetta vaiha numeroälä kerro uutta numeroa tee niinkuin lystäät elät nyt vain itseäsi vaten!tsemppiä sul tulee olee nyt vaikeeta mut jos lohduttaa kllä se siitä helpottaa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa pahalta, mutta oikeasti sinun on joko jatkettava menneessä rypemistä tai siirryttävä eteenpäin. Et voi muuttaa sitä mitä on ollut. Sinulla on upea elämä edessä. Anteeksianto on vaikeaa mutta se todella vapauttaa sinut. Luota siihen että tulee päivä jolloin he ymmärtävät virheensä. Päästä irti. Sinun ei tarvitse olla tekemisissä heidän kanssaan jos se ei tunnu hyvältä.
Voi kun voisin auttaa enemmän (olen ammatiltani auttaja/valmentaja) ja tälläiset asiat ovat syvällä.
Yritä päästä juttelemaan näistä asioista terapeutille. Ei välttämättä tarvitse hakeutua mihinkään vuosien terapiaan, mutta ihan muutamakin juttelukerta voisi auttaa.
Omasta kokemuksesta osaan sanoa, että vaikka olisi yrittänyt, niin sitä apua ei välttämättä olisi saanut. Suomessa vanhempien oikeus omistaa lapsi menee kaiken muun edelle. Aina annetaan uusi tilaisuus, vaikka lapselle olisi tehnyt mitä. Ja jos pahoinpitelyistä ei ole selviä jälkiä, niin ei välttämättä tehdä mitään.
Pitää vain jotenkin yrittää rakentaa elämää itse eteenpäin. Ainakin pystyy tekemään valinnan ja jättämään "vanhemmat" kokonaan taakseen, rakentamaan itse itselleen kodin ja perheen.
Kehtaavat siis vielä ihmetellä mikset käy enää heillä kylässä kaiken tuon jälkeen... Huh.