Entinen työtön täällä hei

Kiitos.

Sama juttu täällä! Ylipäänsä se omituinen tunne, että vaikka onkin pätkätöitä, niin on joksikin aikaa tiedossa tulevaisuus, että saa olla olemassa. Ja yhtäkkiä kelpaakin tekemään töitä ja pärjää niissä, vaikka hakemuksia tehtaillessa se hiljaisuus ja ei kiitos -vastaukset vihjasivatkin koko ajan toiseen suuntaan.

Oikeesti, kun mä pääsin parin vuoden työttömyyden jälkeen töihin, minustakin tuntui vähän kun olis "lomalla". Ei tarvii kaupassa katsoa hintoja niin tarkkaan ja voi ostaa muutakin kun vaan ruokaa, riittää rahaa muuhunkin, vaikka vaatteisiin, voi tehdä heräteostoksia, eikä tarvitse miettiä, että paljonko maksaa nyt tää puhelu vaikka johonkin virastoon, joihin on yleensä normaalia kalliimpaa soittaa. Voi yleensäkin tehdä jotakin, käydä jossain, kuppi lattea tai kaupan salaatti jossa itse valitaan mitä ottaa, voin ostaa, joku 5-10€ heräteostos ei nyt mun budjettia pistä sekaisin. Eikä tarvii ostaa vaatteita vaan tyyliin sillon kun on ale ja sillonkin pakko ottaa joku edullinen, eikä se mistä tykkää. Kyllä on oikeesti kun lomalla työttömyydestä.

Minä olen linja-autonkuljettajakurssilla. Se ei ole ala, joka parhaiten vastaisi taipumuksiani. Eikä se ole erityisen helppo työ ainakaan minulle. Palkkakaan ei huimaa päätä. Mutta kurssin aikana toivottomuuteni ja angstinen masennukseni on vähä vähältä helpottanut. Olen kaivanut eräät vanhat haaveeni jälleen esiin. Ja nyt ehkä voisi harkita niitä lapsiakin. Tätä ennen olen ollut pitkään työttömänä ja tehnyt vuosia erilaisia pätkätöitä. Kurjimmillaan olen saanut ansiotyöstä 1400 BRUTTOna kuukaudessa. Nyt on 9 euron lisineen työttömyyskorvaus lähes yhtä paljon nettona.

Työttömyysaikana olen tehnyt vaihtelevalla innolla hakemuksia, ollut työkokeilussa ja kokenut työnhaussa pettymyksen toisensa jälkeen. Olin väsynyt, vihainen ja turhautunut. Nyt ymmärrän, miksi turhautuneet ihmiset liittyvät ääriliikkeisiin. Itsekin olin vähän sitä mieltä, että nyt alkaisi olla aika vähän kurmuttaa hyväosaisia. Nyttemmin ajatukseni ja mielipiteeni ovat lieventyneet.

Nyt jälkikäteen olen miettinyt jopa sitä, että työttömyys oli parasta mitä minulle on tapahtunut pitkään aikaan. Antoi ihan todella paljon perspektiiviä asioihin. Ja teki musta ahkeramman työntekijän. Ainakin nyt joksikin aikaa ainakin.

Ja ihmiset suhtautuu eri tavalla kun oot töissä tai työtön. Saa joissain virastoissakin ihan erilaista palvelua. Työttömänä kaikki patistaa menemään töihin ja neuvoo koko ajan miten pitäisi elää ym. . Menishän sitä töihin jos vaan vois marssia johonkin että mä nyt tulin teille töihin. Ja juu, tulee etsittyä töitä ihan itse ja ilman muitten "koeta hakea töihin" kehotuksia. Ja just se, ettei tarvi laskea jokaista euroa ja miettiä mitä voi tai ei voi ostaa.

Työttömänä olo kyllä opettaa arvostamaan työpaikkaa. Moni joka ei oo ollut työttömänä ikinä tai ainakaan kymmeniin vuosiin, usein valittaa töissä ihan kaikesta. Mä taas mietin, että vähän ankeeta on juu, mutta kun tästä mulle maksetaan palkkaa, niin hieno homma.

Kyllä se työttömänä masentaa kun joku valittaa että piti jäädä ylitöihin. Silloin ajattelee, että mä oisin mielellään ylitöissä tai yleensä töissä.

Vierailija kirjoitti:

Ekaa kertaa kolmeen vuoteen töissä koko kesän, ja ylipäätään töissä. Ja outoa kyllä, tuntuu itseasiassa lomalta! Nimittäin kun ei tarvitse murehtia työllistymistä ja kantaa huonoa omatuntoa joutilaisuudesta, käy vain töissä ja tekee mitä pitää. Mieli on ikään kuin lomalla nyt, vaikka vapaata ei olekaan koko kesänä. Olen niin onnellinen, että joka aamu itkettää ilosta. Kuulostaa kornilta, mutta työpaikan saanti oli helvetillinen taisto ja pettymysten sarja!

Ihmiset, jotka eivät ole koke neet työttömyyttä, harvoin ymmärtävät tätä. Työttymyys on yleensä kaikkea muuta kuin laiskottelua. Ihan jatkuvasti kuulen työpaikalla turhanpäiväistä valitusta työtehtäviin liittyen, ihmiset eivät ymmärrä kuinka onnekkaita ovat ollessaan töissä ja saadessaan palkkaa.

Lähetän voimahalit kaikille työtäetsiville työttömille. <3 Toivon, että teilläkin asiat järjestyisivät. Joku työssäkäyvä kuotenkin tietää miltä sinusta tuntuu.

Mä niin allekirjotan ton. Haet jotain paikkaa joka olis kiinnostava, mut et saa sitä. Yrität motivoitua haastatteluihin joista et saa kun pahan mielen. Mä niin osaisin tehdä tuon työn ja olis kokemusta, tykkäisin just tuollaisesta työstä, mutta ei. Ei niin ei.

Höpöhöpö et sinä mitään duunia ole saanut, olet nähnyt unta.

Todellisuudessa olet jossain "työkokeilussa"6kk mistä saa vain sen työmarkkinatuen :)

Onneksi olkoon teille jotka olette onnistuneet työllistymään!

Minulla on kokemusta sekä töissä olosta että työttömyydesta useaan otteeseen. Mikään työtehtävä ei ole tuntunut niin raskaalta kuin työhakemusten kirjoittaminen yksi toisensa perään. Pitäisi esittää innostunutta, että haluan juuri tähän työhön, ja siinä kun itseään aikansa psyykkaa, alkaa uskoakin että niin on - ja sitten PAM! Pettymys läsähtää päin naamaa kuin märkä rätti. Tai, mikä oikeastaan vielä pahempaa, aika kuluu ja firmasta ei kuulu mitään... ja lopulta päättelet, että et kai sitten sinnekään päässyt. Ja se stressi kun hakee useaa paikkaa yhtä aikaa. 

Ei kai työtäkään jaksa, jollei siitä näe minkäänlaista tulosta? Jos kerta toisensa jälkeen pitää yrittää, mutta ponnistus valuu hukkaan?

Juu työssäkäyvän ja työttömän sanomana "ei oo nyt varaa" on vähän eri asia.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi olkoon teille jotka olette onnistuneet työllistymään!

Minulla on kokemusta sekä töissä olosta että työttömyydesta useaan otteeseen. Mikään työtehtävä ei ole tuntunut niin raskaalta kuin työhakemusten kirjoittaminen yksi toisensa perään. Pitäisi esittää innostunutta, että haluan juuri tähän työhön, ja siinä kun itseään aikansa psyykkaa, alkaa uskoakin että niin on - ja sitten PAM! Pettymys läsähtää päin naamaa kuin märkä rätti. Tai, mikä oikeastaan vielä pahempaa, aika kuluu ja firmasta ei kuulu mitään... ja lopulta päättelet, että et kai sitten sinnekään päässyt. Ja se stressi kun hakee useaa paikkaa yhtä aikaa. 

Ei kai työtäkään jaksa, jollei siitä näe minkäänlaista tulosta? Jos kerta toisensa jälkeen pitää yrittää, mutta ponnistus valuu hukkaan?

Niin sama. Kun harvoin sitä tulee haettua työtä joka eikiinnosta. Hakiessaan ja haastattelussa jo miettii että ehkä se ottaa mut tänne...