Lohduttakaa että taaperot itkee/kiukkuaa

Up up!

Muita tahto taaperon vanhempia?

Tuttua, niin tuttua... Lohduttaako jos sanon, että juuri eilen puhuttiin miehen kanssa siitä, että miksi just meidän lapset aina huutaa ja kitisee ja riehuu, että eihän muiden lapsiperheiden elämä ole tällaista?

No joo. Anna hänen mennä ja tehdä.

Kannattaa valita taistelunsa tarkkaan. Näille maailmantaaperoille ei käy äiti joka kulkee perässä ja määrää jokaisen tekemisen. Tekemällä/ kaatumalla/ itsensä satuttamalla oppii.

Tahtotaapero on synonyymi lapselle, jolla on laiska äiti. Tämä kieltää kieltämisen ilosta kaiken, silloin ei itse tarvitse tehdä mitään. Jos lapsella on tarve huutaa koko ajan, niin nähtävästi vanhempansa ovat tehneet elämänsä aika hankalaksi.

Muista ettei kokoajan tarvi kasvattaa ja äidin ja isän saada tahtoaan läpi. Ei ne rikki mene vaikka välillä tekevät oman mielensä mukaan. Jotkut lapset on helpommin ohjattavissa, toiset ei. Itse olen oppinut ettei aina kannata huudattaa.

Sterilointi kannattaa tehdä saman tien, jotta lisäharmilta vältytään.

Kyllä se joskus helpottaa, hienoa että jaksat! Meilläkin oli vähän aikaa sitten tuollaista, nyt jo pahin takana. Annan mahdollisimman paljon lapsen tehdä itse, ja selitän miksei jotain asioita voi tehdä. Silti huutoa tulee, ja äitiä hävettää, kun muut kuulevat. Yritän ajatella, että se kuuluu tähän ikävaiheeseen, muutkin toivottavasti ymmärtävät, että lapsi vasta opettelee.

Vierailija kirjoitti:

No joo. Anna hänen mennä ja tehdä.

Kannattaa valita taistelunsa tarkkaan. Näille maailmantaaperoille ei käy äiti joka kulkee perässä ja määrää jokaisen tekemisen. Tekemällä/ kaatumalla/ itsensä satuttamalla oppii.

Mullekin tuli tämä mieleen. Meillä on täällä sellainen kieltämisen kulttuuri kasvatuksessa ja on paljon korostettu tätä kuria yms, MUTTA jos näyttää siltä että se saakin aikaan vain tuollaista ja sitten kun vertaa eräisin muihin maihin niih... Voisi sitä vähän miettiä että onko se sittenkään niin hyvä juttu että lasta kohdellaan kuin jotain koiraa.

Vierailija kirjoitti:

Tahtotaapero on synonyymi lapselle, jolla on laiska äiti. Tämä kieltää kieltämisen ilosta kaiken, silloin ei itse tarvitse tehdä mitään. Jos lapsella on tarve huutaa koko ajan, niin nähtävästi vanhempansa ovat tehneet elämänsä aika hankalaksi.

Kolmen lapsen äitinä sanoisin, että jatkuva kieltäminen ei tosiaankaan ole laiskan ihmisen hommaa.

Siihen en ota kantaa, onko fiksumpaa kieltää vai antaa lisää siimaa. Se riippuu niin paljon lapsesta ja aikuisesta. Omien lasteni joukkoon on sattunut yksi, joka ottaa kaiken hänelle annetun tilan. Hänen kanssaan neuvotteleminen johtaa vain pahempaan, sen sijaan parin päivän kurileiri tuo taas esiin sen aurinkoisen, huumorintajuisen, yhteistyökykyisen lapsen. Oli melkoinen shokki tajuta, että oma filosofiani (keskusteleva vanhemmuus) ei toimi joka lapsen kohdalla.

Meillä on (tai oli) samanlainen. Lohdutuksena voin sanoa, että nyt 2,5-vuotiaana on jo järkeä päässä ja elämä melko helppoa. Monet ja monet taistelut on käyty. Ehkä annatkin jo, mutta suosittelen ottamaan päätöksen tekoon mukaan. Meillä ei ainakaan ikinä ole toiminut "käydään pissalla" tai "käydäänkö pissalla", mutta "käytkö potalla vai pöntöllä" toimii.

Monia vaaratilanteita ja haavereita on käynyt, kun itse pitää joka paikkaan mennä. Olen antanut mennä ja vahtinut silmä tarkkana, ja nykyään liikenteen seassa kulkeminenkin sujuu hyvin. Vielä puoli vuotta sitten jos liikennevaloissa sanoin että täytyy odottaa, oli luvassa kapinointia ja raivoamista, mutta nykyään hän jo itse tietää että on odotettava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No joo. Anna hänen mennä ja tehdä.

Kannattaa valita taistelunsa tarkkaan. Näille maailmantaaperoille ei käy äiti joka kulkee perässä ja määrää jokaisen tekemisen. Tekemällä/ kaatumalla/ itsensä satuttamalla oppii.

Mullekin tuli tämä mieleen. Meillä on täällä sellainen kieltämisen kulttuuri kasvatuksessa ja on paljon korostettu tätä kuria yms, MUTTA jos näyttää siltä että se saakin aikaan vain tuollaista ja sitten kun vertaa eräisin muihin maihin niih... Voisi sitä vähän miettiä että onko se sittenkään niin hyvä juttu että lasta kohdellaan kuin jotain koiraa.

Nii. Kauniissa vaatteissa ja uuden karheissa kengissä lapsi viedään metsäretkelle ja kannetaan sielläkin, kolhun kolhua ei tule ikinä.

Kotona löhötään naama kiinni puhelimessa ja kynttilän T ä y t y y saada palaa sohvapöydällä, hajamielisesti karjutaan kieltoja..

Lapsen täytyy totella kuin koira.

Vierailija kirjoitti:

Tahtotaapero on synonyymi lapselle, jolla on laiska äiti. Tämä kieltää kieltämisen ilosta kaiken, silloin ei itse tarvitse tehdä mitään. Jos lapsella on tarve huutaa koko ajan, niin nähtävästi vanhempansa ovat tehneet elämänsä aika hankalaksi.

Toi ei kyllä pidä paikkaansa, meillä oli tuollainen tahtotaapero, mutta pian hän kasvatti meistä vanhemmista ovelia pirulaisia, jotka saivat tahtonsa läpi niissä taistoissa, jotka vaan oli pakko käydä.

Eli keskellä katua ei voi kävellä, huuda vaan mutta niin ei tehdä, siniset sukkahousut voi olla hankalat 2v laittaa jalkaan ja ulkona on 25 hellettä, mutta koska ollaan lomalla ihan sama esiintyykö kesätorilla sukkiksissa ja body lepsottaen.

Mummon 80v juhliin ostetaan sen värinen mekko kun 3v haluaa ja aloitetaan hehkutus tarpeeksi ajoissa niin se mekko on päällä juhlissa eikä sukkahousutkaan ole päässä niinkuin välillä kun muuten vaan mennään mummolaan.

Eli valitse taistot jotka oikeadti on voitettava, ne mustä ei voi tinkiä eli henkeä, omaisuutta uhkaavat on voitettava .

Onpa kiva lukea että muillakin tälläistä ja myös vinkkejä mikä toimii toisella jne. Lisää näitä! :)

Ap

Vierailija kirjoitti:

Tahtotaapero on synonyymi lapselle, jolla on laiska äiti. Tämä kieltää kieltämisen ilosta kaiken, silloin ei itse tarvitse tehdä mitään. Jos lapsella on tarve huutaa koko ajan, niin nähtävästi vanhempansa ovat tehneet elämänsä aika hankalaksi.

Tämä. "Ei, ei, ei sitä, ei tätä". Pitää opetella luovimaan. Mietit mistä asioista taapero eniten hepuloitsee ja mietit niihin uudet toimintatavat.