Lue keskustelun säännöt.
Lomamatkalle appivanhempien kanssa?
25.06.2017 |
Tällaista olivat ehdottaneet anopin talvella olevien 60-vuotispäivien kunniaksi ja minua on ahdistus kalvanut siitä asti, kun mies tästä eilen kertoi. Ongelmia on oikeastaan kaksi.
Ensimmäinen on raha. En vielä tiedä, oletetaanko minun maksavan matkani itse vai ei, mutta jos kyllä, niin tekee aika helkkarin tiukkaa laittaa paljon rahaa reissuun, josta en suurella todennäköisyydellä ihmeemmin nauti ja joka vielä suuremmalla todennäköisyydellä suuntautuu paikkaan, josta en ole lainkaan kiinnostunut. Ongelma ei niinkään ole se, etteikö minulla olisi rahaa, vaan se, että sille rahalle on niin paljon mieluisampiakin reikiä. Säästämme häihin, häämatkaan, omaan asuntoon, minä yhteen erikoistumiskoulutukseen...
Ja vaikka en joutuisi matkaa itse maksamaan, on ongelmana se, että siellä tuskin on mukavaa. Olemme seurustelleet mieheni kanssa kahdeksan vuotta ja sellaiset oikeasti hyviltä ja miellyttäviltä tuntuneet hetket hänen vanhempiensa kanssa voi laskea kahden käden sormilla. Olen todella erilainen ihminen kuin appivanhempani ja myös arvoni ovat kovin erilaisia. Itse olen suht nössö tyyppi enkä hakeudu konflikteihin, joten riitoja meillä ei ole, mutta omaa sisintä syö kuulla jatkuvasti varmaan ainakin osittain hyväntahtoista ihmettelyä siitä, miten kummallinen ja vääränlainen tyyppi olen.
Olemme mieheni kanssa kihloissa ja tiedän, että olisi varmasti jokseenkin epäkohteliasta jättäytyä reissusta pois, koska emme ole enää mikään vasta vähän aikaa seurustellut löyhästi sitoutunut pari. En myöskään voi rehellisesti vedota työesteeseen, koska appivanhemmatkin tietävät, että työni on varsin joustavaa.
Onko kenelläkään kokemusta tällaisesta matkasta suunnilleen samasta lähtötilanteesta, oliko ihan kauheaa? Onko tämä nyt sellaisia aikuiselämän "on vain asioita joita on pakko tehdä"-tilanteita, vai voiko tästä kunniasta luikerrella kohteliaasti? Pakko vielä se lisätä, että missään tapauksessa se, että minä en reissuun lähtisi ei vaikuttaisi siihen, lähteekö mies vai ei.
Kommentit (18)
Puhu miehen kanssa. Kerro, että jo lähtökohtaisesti ahdistaa ajatus reissata appivanhempien kanssa. Miettikää yhdessä joku ratkaisu tuohon. Onko mies innoissaan ajatuksesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sinne pakko ole lähteä, olet aikuinen ihminen ja sinulla on oikeus valita. Aikuiselämään kuuluu vapautta ja vastuuta. Voit kieltäytyä reissusta kohteliaasti, ja kantaa tästä mahdollisesti koituvat seuraukset eli kireämmät välit jatkossa.
Jos kuitenkin lähdet reissuun, niin yritä lähteä sinne avoimin mielin ja positiivisella asenteella.
Miksi ressaat jo nyt noin kauheasti vaikka mitään ei ole vielä edes päätetty saati varattu.
Ihan ensin kuitenkin sanot miehellesi suoraan että et ole varma haluatko lähteä koko reissuun.
Sitten kun matkakohde ja muut järjestelyt on tiedossa niin teet päätöksen lähdetkö vai et.
Olet kuitenkin aikuinen ihminen niin mikään pakko ei ole lähteä jos et halua. Ja et tarvitse mitään syytä tai tekosyytä. Kiitos ei vaan.
Mies sitten reissaa vanhempiensa kanssa jos haluaa.
Jos itse maksat, en lähtisi, jos on vakava riski, että katkeroidut asiasta. Ja ei kukaan voi vaatia sinua lähtemään.
Jos appivanhemmat maksavat, harkitse. Silti se on viikko sinun elämästäsi, joten pakko ei ole mennä. Juttele miehen kanssa, että kuinka paljon voitte vaikuttaa asioihin, ja viettää aikaa keskenänne.
Itse olen matkustanut appivanhempien kanssa, lasten takia. Aina ei ole kivaa, mutta teemme sitten oman maun mukaiset matkat keskenämme. Ja olemme kyllä hieman voineet vaikuttaa kohteisiinkin.
Vierailija kirjoitti:
Keskusteletko miehesi kanssa ollenkaan?
Kyllä, mutta hänelle tuntuu hankalalta sanoa, että ahdistun vanhempiesi seurassa. Olen hänelle kyllä maininnut joistain yksittäisistä appivanhempien sanomisista, etten ole pitänyt niistä, mutta laajemmin koko aihepiirin ottaminen käsiteltäväksi ei tunnu hyvältä. Pakkohan se kuitenkin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta olisi epäkohteliasta ja jopa mielenosoituksellista jäädä pois syntymäpäivien merkeissä tehtävältä perhematkalta. Anopin kanssa ei tarvitse olla bff. Ehkä anoppi möläyttelee asioita sinusta, mutta etpä toisaalta sinäkään ihan pyhimykseltä vaikuta. Teissä on molemmissa varmasti myös hyviä ominaisuuksia, joita toisen on mahdollista oppia arvostamaan ja jopa pitämään.
Anopin kanssa ei tarvitse hengata koko aikaa ja ne muutamat illalliset ja kiertokäynnit kyllä aikuinen ihminen kestää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskusteletko miehesi kanssa ollenkaan?
Kyllä, mutta hänelle tuntuu hankalalta sanoa, että ahdistun vanhempiesi seurassa. Olen hänelle kyllä maininnut joistain yksittäisistä appivanhempien sanomisista, etten ole pitänyt niistä, mutta laajemmin koko aihepiirin ottaminen käsiteltäväksi ei tunnu hyvältä. Pakkohan se kuitenkin on.
8 vuotta yhdessä ja ilmeisesti lukuisia edessä, kannattaisi keskustella asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhu miehesi kanssa. Ethän sä nyt noin tyhmä voi olla. Te suunnittelette naimisiin menemistä, mikä tarkoittaa loppuelämää yhdessä ja ne appivanhemmat tulee aina olemaan siinä. Jos et kerro miehellesi, mitä ajattelet, teille tulee satoja ikäviä synttäreitä, kesälomia, jouluja, ristiäisiä jne.
Ja koska olet aikuinen, niin teethän kaikille palveluksen, etkä lähde anopin kanssa mihinkään reissuun marttyyrina murjottamaan. Aikuinen ihminen saa suunsa auki ja pystyy tekemään päätöksiä eikä lähde mihinkään pilaamaan muiden matkaa. Et varmaan itsekään haluaisi järjestää synttäreitä, jonne joku kaveri on tullut vastoin tahtoaan ja näyttää hapanta naamaa koko ajan?
Ei tarvitse lähteä, eikä muutenkaan olla tekemisissä jos ei heistä pidä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljon riippuu siitä, miten matka on tarkoitus organisoida. Aiotteko ahtautua yhteen huvilaan, jossa kaikki ruuat ja aktiviteetit toteutetaan yhtenä ryhmänä vai onko kyseessä isompi lomakohde, jossa kaikilla on omat huoneet ja vapaus kulkea haluamallaan tavalla? Sinä voit vaikuttaa asiaan ja varsinkin jos maksatte itse matkanne, voitte ottaa majoituksen jossa saatte tarpeeksi omaa rauhaa.
Eiköhän tuossa tapauksessa ilman muuta appivanhemmat maksa matkan. Itse halusin viettää 50-vuotispäiväni aikuisen lapseni kanssa, joten oli itsestäänselvää että maksoin lennot, majoituksen ja synttäripäivän aterian hänelle ja avokilleen. Päivällä kierreltiin yhdessä kaupunkia, illat nuoret saivat viettää keskenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Been there, done that. Ja voin sanoa ettei v**tu enää ikinä.
Sympatiseeran sinua ap ihan täysin.
Ja kyllä, on tosi vaikea sanoa rakastamalleen ihmiselle että en pidä vanhemmistasi ja heidän seurastaan.
Meillä lähdettiin siitä,että vain lapset tulevat matkalle mukaan, puolisot ja ystävät jäävät kotiin. Minä maksoin matkan ja oltiin 2 vko Aasiassa, osin rantalomalla, osin kaupunkikohteissa. En kysynyt, haluaako miniä mukaan. Lapsille ilmoitin, että mikään pakko ei ole lähteä, mutta jokainen ilmoitti, että ilman muuta ovat mukana. Hieno matka, paljon uusia kokemuksia eikä mukana ketään, joka olisi nenä nirpassa valittanut, että ei ole kivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä lähdettiin siitä,että vain lapset tulevat matkalle mukaan, puolisot ja ystävät jäävät kotiin. Minä maksoin matkan ja oltiin 2 vko Aasiassa, osin rantalomalla, osin kaupunkikohteissa. En kysynyt, haluaako miniä mukaan. Lapsille ilmoitin, että mikään pakko ei ole lähteä, mutta jokainen ilmoitti, että ilman muuta ovat mukana. Hieno matka, paljon uusia kokemuksia eikä mukana ketään, joka olisi nenä nirpassa valittanut, että ei ole kivaa.
Sulle 0/5 😉
Minusta on ihan selvää, ettet mene. Kysymys on siis vain, miten kerrot tämän miehellesi ja miten te kerrotte asian hänen vanhemmilleen.
Appivanhemmille ei mielestäni tarvitse selitellä asiaa, sanotte vaan että mies lähtee mutta sinulla on sillä viikolla työkiireitä tai mitä tahansa. Vaikka työsi olisi kuinka joustavaa niin missä tahansa työssä on silloin tällöin jotain tärkeää josta ei voi olla poissa. Ennen kaikkea, et ole velvollinen selittelemään mitään, toistat vaan tarvittaessa että juuri se viikko/kuukausi/koko talvi ei valitettavasti vaan sovi.
Miehesi kanssa joudut kyllä puhumaan avoimesti. Onnea matkaan. Hänen täytyy ymmärtää sinua, muuten on tosiaan monta vaikeaa tilannetta edessä tulevina vuosina. Paras alkaa harjoitella vaikeista asioista puhumista viimeistään nyt!
Oli maksaja kumpi vain, on appivanhempien näkökulmasta varmasti ihan ok, että jäät pois, jos miehesi kuitenkin on menossa. Eivät he sinun kanssasi halua viettää aikaa, vaikka pitäisivätkin sinusta, vaan oman poikansa kanssa. Lasten puolisot ovat vähän ylimääräisiä tällaisissa kuvioissa joka tapauksessa, ei vain iletä kutsua mukaan pelkkää lasta. Tämä kaikella lämmöllä, ei se tarkoita, että olisit epämieluisa miniä tai muutakaan sellaista, mutta turhaa sinun on väkisin lähteä mukaan jollet halua tai kantaa siitä huonoa omatuntoa -on kaikin puolin ok, jos et lähde. Itse asiassa varmasti parempi niin.
Ja tämän kerron ihan näin tulevana anoppina, joka pitää poikansa valitusta, mutta silti viettäisin mielelläni aikaa vain lapseni kanssa, jos ilkeäisin kutsua vain hänet.
Me käydään miehen vanhempien kanssa joka vuosi jossain, se on kivaa. Tosin itse en maksa kuin Suomen sisäiset matkat (bussi, juna tms kentälle), tuliaiset ja osan ruuasta.
Keskusteletko miehesi kanssa ollenkaan?