Lue keskustelun säännöt.
Eronneet naiset 40-50v.. Vieläkö haaveilette parisuhteesta
Kommentit (39)
Mä en ole itse eronnut, mutta äitini jäi leskeksi, ja jonkun ajan päästä pani lähiseudun lehden treffipalstalle ilmoituksen. Tulleista vastauksista valikoi muutaman jatkoon ja lopulta yhden pitempään kehittelyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erosin 47- vuotiaana. Vuoden sinkkuna oltua tein kavereiden yllyttämänä profiilin nettideittiin, ja kuukauden sisällä tärppäsi. Ollaan nyt oltu yhdessä useampi vuosi, ihana mies.
Tän ikäselle (47 v) tuntuu löytyvän seuraa vain baarista ja vastaavista.
Harrastuksissa enimmäkseen naisia ja harvat miehet varattuja. Pieni naisvaltainen työyhteisö, joten töidenkään puolesta ei tapaa ketään.
Eniten ehkä ärsyttää tuttavat, jotka kilvan järkkäävät sokkotreffejä. Alkuun pahoitin mieleni, sittemmin suuttunut. Luulevatko, että kelpuutan ihan minkä tahansa kaksilahkeisen. Viihdyn hyvin ihan yksinkin mieluummin kuin ongelmaisten miesten kanssa (alko, mt etc).
Pidin muutaman kk ajan profiilia netissä. Saldo: seksinhakijaa tai salaseuraa etsivää. Muutaman kk suhde tuli miehen kanssa, joka paljastui alkkis-mt-ongelmaiseksi. Osasi hyvin peittää ongelman muutaman viikon ajan.
Nyt olen taas sinkku ja onnellisempi kuin koskaan.
Jos jätetään mt- ja moniongelmaiset, kieroutuneet ja sairaalloisen epätoivoiset miehet pois laskuista, kukaan mies ei todellisuudessa halua yli nelikymppistä keskivertonaista. Toki ne kauniit, hoikat ja menestyvät, itsestään huolta pitävät naiset ovat haluttuja, mutta ei sellaisten tarvitse sinkkumarkkinoilla pyöriä ja pähkäillä nettifoorumeilla mistä löytäisi miehen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos jätetään mt- ja moniongelmaiset, kieroutuneet ja sairaalloisen epätoivoiset miehet pois laskuista, kukaan mies ei todellisuudessa halua yli nelikymppistä keskivertonaista. Toki ne kauniit, hoikat ja menestyvät, itsestään huolta pitävät naiset ovat haluttuja, mutta ei sellaisten tarvitse sinkkumarkkinoilla pyöriä ja pähkäillä nettifoorumeilla mistä löytäisi miehen.
No jaa, itse olen eronnut 48-vuotias ja tuo kaunis, hoikka (menestyksestä en tiedä) sekä fiksu tavallinen nainen, mutta kyllä minä joudun ikäväkseni siellä sinkkumarkkinoilla pyörimään ja ihmettelemään miksei minulla ole uutta kumppania löytynyt kuudessa vuodessa... Haaveissani on jonkinlainen parisuhde. Ei välttämättä mitään kotileikkejä, niistä tunnun olevani vieraantunut.
Erosin 5 vuotta sitten, enkä ole sen jälkeen ollut kenenkään kanssa, enkä tule olemaan. Ne kuviot tuli nähtyä, eikä ole minua varten.
N40
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos jätetään mt- ja moniongelmaiset, kieroutuneet ja sairaalloisen epätoivoiset miehet pois laskuista, kukaan mies ei todellisuudessa halua yli nelikymppistä keskivertonaista. Toki ne kauniit, hoikat ja menestyvät, itsestään huolta pitävät naiset ovat haluttuja, mutta ei sellaisten tarvitse sinkkumarkkinoilla pyöriä ja pähkäillä nettifoorumeilla mistä löytäisi miehen.
Juurikin. Ja tuollaiset ( kuten itsekin) naiset haluavatkin pysyä sinkkuina, sillä mies ei anna mitään lisäarvoa elämään em. avuilla varustetulle naiselle.
Kaverini teki profiilit kolmeen palveluun samana päivänä kun ero vahvistui. On nyt jo ollut monta vuotta uusissa naimisissa miehen kanssa jonka sieltä löysi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos jätetään mt- ja moniongelmaiset, kieroutuneet ja sairaalloisen epätoivoiset miehet pois laskuista, kukaan mies ei todellisuudessa halua yli nelikymppistä keskivertonaista. Toki ne kauniit, hoikat ja menestyvät, itsestään huolta pitävät naiset ovat haluttuja, mutta ei sellaisten tarvitse sinkkumarkkinoilla pyöriä ja pähkäillä nettifoorumeilla mistä löytäisi miehen.
Höpö höpö. Minä ja ainakin kolme ystävätärtä ollaan löydetty kunnon mies netistä. Viisikymppiset kun eivät töidensä ja omakotitalon töidensä takia juoksentele kaiket illat baareissa, niin netti on tosi hyvä löytää kumppaniehdokkaita.
Ja kaikki nuo miehet on hyvissä töissä, silittävät itse kauluspaitansa ja paistavat pihvinsä. Emmekä me naiset ole kukaan käyneet veitsen alla emmekä asu salilla.
Viiskymppinen, sinkkuna 3 vuotta. Olen valmis seurustelemaan, mutta en etsi aktiivisesti. Jos se oikea tulee vastaan niin ihan kiva, mutta niin kovaa hinkua ei ole että viitsisin tuhlata aikaa turhaan deittailuun. Olen onnellinen ja tyytyväinen elämääni vaikka olisin loppuikäni yksinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tässä iässä enää kaipaa miestä. Miesten on jostain syystä vaikeampi olla yksin. Eivät pärjää yksin. N40
Vierailija kirjoitti:
Viiskymppinen, sinkkuna 3 vuotta. Olen valmis seurustelemaan, mutta en etsi aktiivisesti. Jos se oikea tulee vastaan niin ihan kiva, mutta niin kovaa hinkua ei ole että viitsisin tuhlata aikaa turhaan deittailuun. Olen onnellinen ja tyytyväinen elämääni vaikka olisin loppuikäni yksinkin.
Mutta eikö sinulla koskaan tule voimakasta kaipuuta olla jonkun lähellä ja saada siis fyysistä läheisyyttä? (En nyt tarkota pelkkää seksiä.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viiskymppinen, sinkkuna 3 vuotta. Olen valmis seurustelemaan, mutta en etsi aktiivisesti. Jos se oikea tulee vastaan niin ihan kiva, mutta niin kovaa hinkua ei ole että viitsisin tuhlata aikaa turhaan deittailuun. Olen onnellinen ja tyytyväinen elämääni vaikka olisin loppuikäni yksinkin.
Mutta eikö sinulla koskaan tule voimakasta kaipuuta olla jonkun lähellä ja saada siis fyysistä läheisyyttä? (En nyt tarkota pelkkää seksiä.)
Ei tule. En ole koskaan ollut erityisen fyysinen ihminen ja halailija muutenkaan. Minulla on yksi hyvä ystävä, jonka kanssa voin harrastaa seksiä, ja se riittää tyydyttämään fyysisen läheisyyden tarpeen. Voin odottaa vaikka kuinka kauan että löydän oikean sielunkumppanin.
Olin aikoinaan naimisissa 7 vuotta, ja kiitti mulle riitti!
Ihmettelen niitä, jotka valittavat etteikö seuraa saisi muualta kuin baareista! Omalla kohdallani ehdokkaita kyllä on, on nuorempaa ja saman ikäistä.
En vain halua enää sitoutua. Sinkkuelämän mukavuus on liian tuttua, näin on hyvä :-)
En ole nuori enkä nätti, mutta usein saan kuulla kommentteja miten minulla on iloiset silmät ja olen mutkaton ja viehättävä. Voi olla, itse sitä en tiedä.
Omalla kohdallani en koskaan huolisi, jos ylipäätään huolisin, juoppoa enkä retkua. Miehen on oltava kunnollinen. Adonista en etsi mutta itsestään huolehtiva on oltava. Hampaat kunnossa, puhdas, siisti pukeutuminen...
Mutta, jos nyt maa täysin mullistuisi ja kivet kiljuisi en voi täysin ulos lukita ettenkö voisi joskus vielä sen kaverin löytää. Edellyttäen omia asuntoja ja omia ekonomioita. Ei yhdessä asumista, sitomista, kyttäilyä, tenttaamista jne.
Erosin juopottelevasta miehestä. Jokainen päivä meni olutta 5-20 tölkkiä, viikolla vähemmän viikonloppuna ja aina kun oli syytä (niitähän riitti) niin enemmän. Muuten elämä oli tasaista. Yhdessä rakennettu omakotitalo ja niin pois päin. Kaikkeen yhteiseen tekemiseen liittyi olut. Lenkille voi lähteä, jos retkijuomaksi olutta. Pelaamaan mitä tahansa voi mennä, kunhan päälle on sauna ja olutta. Halusin mahdollisuuden osallistuvampaan kumppaniin.
No, mies valitsi oluen. Hänen mielestään, kun hänellä ei ollut mitään ongelmaa sen suhteen.
Nyt olen ollut sinkkuna 3 vuotta. Haluaisin todellakin parisuhteen. Tykkäisin yhdessä tehdä asioita. Matkustaa ja puuhastella. Nettiprofiili on kaverien innoittamana, osa ilmaisi suoraan ja osan kohdalta vasta tavatessa selvisi, että seksin perässä olivat. Profiilissa oli kyllä harvinaisen selkeästi kerrottu, että etsin elämänkumppania.
Yksinäisimpinä hetkinä tulee ikävä sitä juopottelevaa äijää. Säälittävää. :(
Otin viime kesänä koiran, joka on auttanut yksinäisyyteen. Koirasta itsestään on seuraa ja lisäksi koiran kanssa ulkoilu on yllättävän sosiaalista puuhaa. Jokaisen vastaantulijan kanssa tulee juteltua enemmän tai vähemmän joko koirista, säästä tai ajankohtaisista asioista.
Muuten haaveilen kyllä edelleen löytäväni rakkauden. Kaipaan hellyyttä ja läheisyyttä. Pelkkä seksi ei kuitenkaan kiinnosta, enkä ole enää valmis tekemään kompromisseja miesten suhteen.
En. Olen kyllästynyt olemaan kodinhoitaja, pankkiautomaatti, seksinukke, mustasukkaisuuden ja kontrolloinnin kohde jne. Elämä on ihanan vapaata nyt sinkkuna.
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä iässä enää kaipaa miestä. Miesten on jostain syystä vaikeampi olla yksin. Eivät pärjää yksin. N40
"Tässä iässä", kuvittelin että olet 80-vuotias, mutta 40? Itse pari vuotta vanhempi, ja en todellakaan ajatellut viettää loppuelämää yksin. Tykkään seksistä ja yleensäkin parisuhteessa olemisesta, missä molemmilla on myös oma elämä.
Löysin hyvän miehen nettideiteistä :)
Koko ajan. Baarista lähinnä, eipä juuri muualta ole löytynyt (tosin ei kyllä sieltäkään kunnollista).