En jaksa enää
En jaksa enää olla se vahva tyyppi, joka ei koskaan tarvi ketään. Kaikilla kavereilla on puolisot ja varmasti kohta perheetkin. Mä oon aina se joka jää yksin ja ulkopuolelle. En vaan jaksa enää. Eikä kyse oo ees siitä että haluisin jonkun tai ehkä onkin emmä tiedä. Toisaalta tiedän etten halua parisuhdetta mutta toisaalta oishan se kiva jos ois ees kerran elämässä joku joka välittää. Oon ennenki käyny pohjalla mutta oon aina sieltä omin voimin noussu, nyt tuntuu ettei enää jaksa. Oon vasta valmistunu lukiosta ja ei oo vielä varmaa pääsenkö yliopistoon. Musta tuntuu että jos en pääse niin en enää jaksa. Lukio ja yläaste oli yhtä helvettiä ja oon tässä yhden välivuoden viettäny. En pysty enää jäämään tälle pikkupaikkakunnalle mutku en voi muuttaa jos en saa opiskelupaikkaa koska ei ole rahaa. Täältä on helvetin vaikea löytää töitä joten niitäkään ei täl hetkel oo. En kestä toista välivuotta kun töitäkään ei oo näkyvissä. Viime vuonna oli sentään töitä. Tuntuu että elämällä ei oo mitään suuntaa jos en pääse opiskelemaan. Sinne mihin haluan, on helvetin vaikeeta päästä ja on melko tavallista että pääsee 2 tai 3 tai jopa myöhemmin vasta opiskelemaan. Tiedän etten halua mihinkään muualle. Muuta en sit elämässä tiedäkään. Vituttaa vaan kaikki saatanasti tällä hetkellä. En oikeen tiedä mitä tekisin jos en pääsekään sinne kouluun. En kestä katsoa toisten parisuhdeonnea ja ties mitä talosuunnitteluja. Vittu. Halusin vaan avautua.
Kommentit (17)
Aivan kuin omasta elämästäni tällä hetkellä...
Olipahan taas teiniangstia kerrakseen. Ja kyllä. Jos on vasta lukio takana ja siihen päälle välivuosi, niin kyllä tuo lapsellisuus vielä tekstistä ja ajattelumaailmasta kumpuaa. Vielä kun vanhenet muutamankin vuoden, niin opit erottamaan mitkä on oikeesti elämässä niitä vitu*tuksen aiheita.
Kyllä sä varmasti saat rahoituksen kuntoon, peruspäivärahaa tms. Liityitkö ammattiliittoon töissä ollessasi? Sillä tavalla saisi enemmän pätäkkää.
Katsot nyt kämpän sieltä missä haluat opiskella ja haet niin kauan että tärppää. Sillä välin teet töitä, käyt välillä viihteellä ja elät elämääsi.Pelkkä ympäristön muutos olisi selkeästi tarpeen.
Sinun ei tarvitse olla niinkuin toiset ja leikkiä parisuhteita ja koteja jos ei vielä siltä tunnu. Karu fakta on että suurin osa parikymppisten parisuhteita ja kotileikeistä menee ennemmin tai myöhemmin karille.
Mitä kouluun tulee niin pääsyä siihen lempikouluun odotellessa mikä tahansa muu koulutus sitä odotellessa on parempi kuin lojua sohvalla. Koeta pyrkiä jonnekin mihin on helpompi päästä ja mikä auttaa lopulliseen tavoitteeseesi pääsyssä.
Tsemppiä! *tuuppaa eteenpäin*
Jos et pääse nyt opiskelemaan sitä mitä hait, hae ulkomaille missä ei ole pääsykokeita, vaan valinta tehdään muilla meriiteillä. Tee vaikka bachelor/kandi siellä ja tule takaisin maisterivaiheessa tai tee kaikki siellä.
Vaihtoehtoja on. Suomessa luetaan lääkikseen tukkaputkella, kun naapurimaahan pääsee pelkällä todistuksella.
Elämä opettaa kirjoitti:
Olipahan taas teiniangstia kerrakseen. Ja kyllä. Jos on vasta lukio takana ja siihen päälle välivuosi, niin kyllä tuo lapsellisuus vielä tekstistä ja ajattelumaailmasta kumpuaa. Vielä kun vanhenet muutamankin vuoden, niin opit erottamaan mitkä on oikeesti elämässä niitä vitu*tuksen aiheita.
Kyllä vuosien henkinen piina ja elämänsuunnan puute on ihan oikeita v*tutuksen aiheita...
Elämä opettaa kirjoitti:
Olipahan taas teiniangstia kerrakseen. Ja kyllä. Jos on vasta lukio takana ja siihen päälle välivuosi, niin kyllä tuo lapsellisuus vielä tekstistä ja ajattelumaailmasta kumpuaa. Vielä kun vanhenet muutamankin vuoden, niin opit erottamaan mitkä on oikeesti elämässä niitä vitu*tuksen aiheita.
Kiitoksia tästä hyvinkin turhasta kommentista. Et tunne mua, joten et voi tietää millanen oon.
- ap
Vierailija kirjoitti:
Elämä opettaa kirjoitti:
Olipahan taas teiniangstia kerrakseen. Ja kyllä. Jos on vasta lukio takana ja siihen päälle välivuosi, niin kyllä tuo lapsellisuus vielä tekstistä ja ajattelumaailmasta kumpuaa. Vielä kun vanhenet muutamankin vuoden, niin opit erottamaan mitkä on oikeesti elämässä niitä vitu*tuksen aiheita.
Kyllä vuosien henkinen piina ja elämänsuunnan puute on ihan oikeita v*tutuksen aiheita...
Niinpä.
- ap
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sä varmasti saat rahoituksen kuntoon, peruspäivärahaa tms. Liityitkö ammattiliittoon töissä ollessasi? Sillä tavalla saisi enemmän pätäkkää.
Katsot nyt kämpän sieltä missä haluat opiskella ja haet niin kauan että tärppää. Sillä välin teet töitä, käyt välillä viihteellä ja elät elämääsi.Pelkkä ympäristön muutos olisi selkeästi tarpeen.
Jep, ympäristönmuutos tekis kyllä ihmeitä. Asuin pari kuukautta valmennuskurssilla ollessani muualla ja jo se autto. En käsittääkseni saa peruspäivärahaa koska oon käyny lukion. Ja en liittynyt :-( Pitäs vaan niitä töitä löytää.
- ap
Mihin haluat opiskelemaan? Voisitko tehdä jotain edistääksesi pääsemistä? Avoin yo/amk? Jos töitä on vaikea löytää, niin kysy työkkärin kautta harjoitteluun. Silloin saisit työmarkkinatukea myös.
Vierailija kirjoitti:
Jos et pääse nyt opiskelemaan sitä mitä hait, hae ulkomaille missä ei ole pääsykokeita, vaan valinta tehdään muilla meriiteillä. Tee vaikka bachelor/kandi siellä ja tule takaisin maisterivaiheessa tai tee kaikki siellä.
Vaihtoehtoja on. Suomessa luetaan lääkikseen tukkaputkella, kun naapurimaahan pääsee pelkällä todistuksella.
Muuten joo mut ulkomailla maksaa & tällä mun alalla ei pysty opiskelemaan oikeen muualla paitsi Pohjoismaissa (ainakin Ruotsissa). On niin erilaiset käytännöt eri maissa.
- ap
Voimahali, hyvä ystävä! Universumi rakastaa Sinua vaikka on pahojakin päiviä.
Kaikki tarvitsevat hyvyyttä ja kauniita sanoja, ja tietysti tekoja. Joskus sanat ovat niitä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sä varmasti saat rahoituksen kuntoon, peruspäivärahaa tms. Liityitkö ammattiliittoon töissä ollessasi? Sillä tavalla saisi enemmän pätäkkää.
Katsot nyt kämpän sieltä missä haluat opiskella ja haet niin kauan että tärppää. Sillä välin teet töitä, käyt välillä viihteellä ja elät elämääsi.Pelkkä ympäristön muutos olisi selkeästi tarpeen.
Jep, ympäristönmuutos tekis kyllä ihmeitä. Asuin pari kuukautta valmennuskurssilla ollekssani muualla ja jo se autto. En käsittääkseni saa peruspäivärahaa koska oon käyny lukion. Ja en liittynyt :-( Pitäs vaan niitä töitä löytää.
- ap
Varaa aika sos.toimistoon. Oletko hakeutunut työnhakijaksi ?
Vierailija kirjoitti:
Mihin haluat opiskelemaan? Voisitko tehdä jotain edistääksesi pääsemistä? Avoin yo/amk? Jos töitä on vaikea löytää, niin kysy työkkärin kautta harjoitteluun. Silloin saisit työmarkkinatukea myös.
Avoimessa voisin joo opiskella mutta täällä meilläpäin ei ikävä kyllä oo kyseistä alaa ja netin kautta ei voi opiskella niitä kursseja :/ Aattelin sinne työkokeiluun jos vaan sattuis pääsemään & jos ei tärppää opiskelupaikka.
- ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sä varmasti saat rahoituksen kuntoon, peruspäivärahaa tms. Liityitkö ammattiliittoon töissä ollessasi? Sillä tavalla saisi enemmän pätäkkää.
Katsot nyt kämpän sieltä missä haluat opiskella ja haet niin kauan että tärppää. Sillä välin teet töitä, käyt välillä viihteellä ja elät elämääsi.Pelkkä ympäristön muutos olisi selkeästi tarpeen.
Jep, ympäristönmuutos tekis kyllä ihmeitä. Asuin pari kuukautta valmennuskurssilla ollekssani muualla ja jo se autto. En käsittääkseni saa peruspäivärahaa koska oon käyny lukion. Ja en liittynyt :-( Pitäs vaan niitä töitä löytää.
- ap
Varaa aika sos.toimistoon. Oletko hakeutunut työnhakijaksi ?
Joo oon ja jotenki en vaan haluais sossusta hakemaan rahaa, ennemmin sit asun vielä vanhemmilla :/
- ap
Vierailija kirjoitti:
Voimahali, hyvä ystävä! Universumi rakastaa Sinua vaikka on pahojakin päiviä.
Kaikki tarvitsevat hyvyyttä ja kauniita sanoja, ja tietysti tekoja. Joskus sanat ovat niitä
Kiitos, tää kyllä piristi paljon! <3
- ap
Ja sori, en käyttäny pilkkui koska ei nyt jaksa kiinnostaa.
- ap