kuinka nopeasti / hitaasti haluaisitte solmia avioliiton kun seurustelette?

En ole ikinä halunnut, enkä halua avioliittoa.

1-2 vuotta on ihan hyvä aika, ei tässä iässä ole enää aikaa tuhlata kymmentä vuotta katseluun ja kokeiluun. Mennään eikä meinata.

En halua avioliittoa, mutta jos kumppani sen kokee tärkeäksi, voin harkita 5-10 vuoden seurustelun jälkeen. Riippuu toki siitä, kuinka kauan ollaan myös tunnettu ennen seurustelua.

Miksi haluaisin valtion tai kirkon osalliseksi meidän suhteeseen?

Ensimmäiseen avioliittoon mentiin neljän vuoden seurustelun jälkeen. Nyt olen tuon, 12 vuotta kestäneen avioliiton jälkeen seurustellut 3,5 vuotta. Olen siinä pisteessä, että voisin kyllä kihlautua, eli jos mies kosisi, vastasin kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi haluaisin valtion tai kirkon osalliseksi meidän suhteeseen?

Jos hyväksyt valtion kolmanneksi osapuoleksi saat vastapalvelukseksi siirrellä puolisosi kanssa varallisuutta keskenänne verovapaasti erotessanne.

Seurusteltiin exän kanssa 7 vuotta. Erosin kun naimisiinmeno tuli puheeksi ja tajusin, etten halua sitoutua kyseiseen ihmiseen loppuelämäkseni.

Nykyisen mieheni kanssa halusin naimisiin heti, mutta 2 vuotta seurusteltiin ensin ennen kuin mies oli valmis.

Oma haaveeni on mennä tasan kerran naimisiin, edellyttäen ettei puolisostani tule jotain väkivaltaista alkoholistia tms. Tuolloin tietysti eroaisin.

Tietysti haluan tuntea ihmisen kunnolla, ennen kuin mietin mitään avioliittoja. Ollaan nyt seurusteltu 5v. josta 4,5 v. ollaan asuttu yhdessä. Tällä hetkellä avioliitto ei ole mitenkään tarpeellinen, joten joudamme lykkäilemään sitä mielihyvin. Molemmat olemme sitä mieltä, että missään kihloissakaan ei roikuta loputtomiin, vaan jos kihlaudutaan niin sitten aletaan heti järjestää häitä.

Olen ajatellut että viimeistään sen 10 vuoden jälkeen voisi mennä jo naimisiin, kun on kuitenkin jo käytetty aikaa niin paljon parisuhteeseen. Tällöin ainakin voisi luulla tuntevansa toisen varsin hyvin.

N24

Entiiä, ehkä joskus. Nyt seurusteltu 9v eikä oo oikein kummallakaan halua mennä naimisiin. Tuntuu niin vieraalta ajatukselta.

Ollaan nyt oltu miehen kanssa yhdessä 3vuotta, joista yhdessäasumista 2. Kyllä viimeistään siinä viiden vuoden kohdalla haluaisi jo naimisiin..

Nooo. Ehkä siinä 2-3 vuoden kohdalla kihloihin ja 4-5 vuoden kohdalla naimisiin. Ensimmäisen kanssa menin naimisiin 7kk seurustelun jälkeen, enkä ollut tutustunut kavereihin/perheeseen kunnolla ja tämä oli virhe... Haluan että miehen perhe ja minun perhe tuntee meidät kunnolla ja voivat olla aidosti iloisia ja onnellisia että sitoudumme.

Meillä meni viitisen vuotta. Ei se ollut kummallekaan tärkeää, mutta kun oli jo pari lastakin niin päätettiin sitten käydä maistraatissa. Kumpikaan ei "kosinut". Ei avioliitto suhdetta miksikään muuttanut. Kyllä lapset ovat se sitova tekijä minkä takia yhdessä pysyttiin vaikka joskus olisi vähän vaikeaakin. Avioliitto on siinä mielessä pelkkä paperi. Nyt ollaan yli 20 vuotta oltu yhdessä.

Viisi vuotta tulee pian täyteen, mutta ajatus naimisiin menosta ei houkuta (ehkä koskaan), vaikka lapsikin on tulossa.

Miten tämä pitäisi laskea?

Olen tiennyt tulevan mieheni jo kouluajoista eli kymmeniä vuosia. Tavattiin  reilu vuosi sitten,  seurustelu alkoi  viime syksyllä (mies kosi  melkein heti) ja tammikuussa muutettiin yhteen. Tämän vuoden syksyllä mennään naimisiin. 

Iästä ja elämäntilanteesta riippuen. Itse ajattelisin että ainakin 5 vuotta seurustelua ja sitten olisi ajankohtainen. Meidän tilanne on nyt se että minä opiskelen ja olen 19-vuotta ja mieheni töissä ja 10-vuotta minua vanhempi. Ollaan kihloissa mutta häistä sovittu sen verran, että kunhan ensin valmistun ja talo ostetaan nii katellaan jos vaikka kiinnostaisi se avioliitto.

Jos haluaa solmia monia avioliittoja elämän varrella, niin pika-avioliitot (alle 5 vuoden tuntemisen jälkeen) on ihan ok.

Ei alle kaksi vuotta, koska siinä ei vielä tunne toisiaan kunnolla, ja kaksi vuotta menee alkuhuumassa helposti. Eikä yli viisi vuotta, koska jos ei mies viidessä vuodessa ole valmis vihille, niin ei sitten ikinä, eikä kannata jäädä sitä painostamaan, siitä ei seuraa hyvä liitto.

En ollenkaan. Olin exäni kanssa yhdessä melkein kymmenen vuotta, eikä edes kihloja vaihdettu. Minulla ei ole minkäänlaista kaipuuta saada aviomies, lapsia ja asuntolaina. Olen onnellinen ilman.

Käytännön syistä (välimatka) oltiin yökylässä jo toisilla treffeillä. Toisaalta yhden illan jutusta tämä alkoikin. Ja aika tiiviisti 2 kk seurustelupäätöksen jälkeen oltiin yhdessä viikot mun ja vkl miehen kämpillä. 2 v myöhemmin oli enää 1 asunto ja työt samassa kaupungissa.

17 vuotta mennyt, avioliitto ei tunnu vielä ajankohtaiselta.

3-4 vuotta seurustelun aloittamisesta on ollut ihan jees.