Olen lopettanut myötäilyn ja osa kavereista hermostunut ihan huolella
Ennen olin hyvin sovitteleva enkä koskaan esim lähtenyt puolustamaan näkemystäni vaikka tiesin olevani oikeassa. Nyt kun olen erinäisistä syistä alkanut pitää puoliani niin siitä on seurannut jopa riitoja kun en enää mukaudu hiljaa ihan kaikkeen mitä eteen tulee. En osannut odottaa aivan tätä, oma oloni on toki parantunut eikä ystävyyssuhteet ole niin kuluttavia mutta on joutunut kyllä etsimään uudet piirit, joissa ei samalla tavalla olla totuttu siihen että jonkun yli voidaan jyrätä joka kerta.
Kommentit (9)
Vierailija kirjoitti:
Vauhdin noustessa paska tippuu rattailta. Ei siinä sen ihmeempiä. Aina kun nousee paremmalle tasolle niin noin käy. Ihan sama jos olisit rikastunut niin osa kavereistasi olisi suuttunut.
Kiitos tästä :'D ap
Hyvä ap. Mikä sai itsevarmuutesi nousemaan noin ?
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ap. Mikä sai itsevarmuutesi nousemaan noin ?
Ihan rehellisesti sanottuna hain ammattiapua uupumukseen ja aloitin terapiassa käymisen. Miten voikin olla niin hankalaa arvostaa itseään? ap
Sama täällä. Kun olen alkanut pitämään puoliani niin jotkut ovat loukkautuneet niin, että ovat irtisanoneet muun muassa FB-kaveruudenkin.
Mä menetin yhden parhaista ystävistäni samasta syystä. Teininä oltiin ihan bestikset, meidän dynamiikka vaan perustui siihen, että mua poljettiin. Hauskaa meillä silti oli.
Kun en enää antanu hänen määräillä mua enkä enää pyydelly kaikkea turhaan anteeksi niin meidän viestintä lakkas toimimasta. Harmi, mut parempi näin! Tsemppiä sullekin uuteen rohkeampaan ja itsevarmempaan elämään :D
Sama täällä. Paitsi että tapauksessani herneen ovat vetäneet nenään sisarukseni. Lopetin nelikymppisenä (liian myöhään) omahyväisten ja itserakkaiden sisarusten myötäilyn ja nyt he ovatkin liittoutuneet minua vastaan. Mutta se ei haittaa. Nyt on parempi olla. Terapeutti oli oikeassa :)
Hyvä ap! :) Mä oon aina sanonut oman mielipiteeni ja se kyllä ärsyttää monia jos ei ole aina samaa mieltä. Mutta myös yhtä moni arvostaa rehellisyyttä, kunhan ei itse jyrää toisia. Eli kun olet empaattinen ja mukava, mutta pidät omista mielipiteistä kiinni kotona, töissä ja ystävyyssuhteissa, uskon että menestyt elämässäsi.
Minultakin "hävisi" bestis ja poikaystävä kun pistin välit poikki. Olenkin elellyt sinkkuna yhdeksän vuotta, nyt olen 29. Nykyisin on muutama kaveri jotka arvostaa minua tällaisena. Edelleen on vaikea luottaa että kaverit haluaa minulle hyvää.
Vauhdin noustessa paska tippuu rattailta. Ei siinä sen ihmeempiä. Aina kun nousee paremmalle tasolle niin noin käy. Ihan sama jos olisit rikastunut niin osa kavereistasi olisi suuttunut.