Perintökysymys: Oletko saanut tai saamassa joskus perintöä? Paljonko?

Mistä kukaan sen tietäisi paljonko tulee tulevaisuudessa saamaan perintöä?

Tiedän kyllä niitä jotka niin kuvittelevat tietävänsä ja ovat kokeneet aika rajun pudotuksen todellisuuteen kun aika on koittanut.

Mä sain joitakin vuosia sitten n. 6000e. Ihan elämiseen se meni. Ostin kodinkoneita yms. Vietin tavallista pidemmän kesäloman (sain helposti palkatonta), reissasin Norjassa.  Perintö tuli sedältä suoraan mulle ja sisaruksille, koska meidän isä oli jo tuolloin kuollut. Saatiin kaikki tuo sama summa. Äidille meistä jokainen antoi 500e, meitä yhteensä neljä siis. 

Miehelle on tulossa parin viikon päästä n. 25 000e isoisältään. Perunkirjoitus on jo tehty. Ei ole muuta mietitty, kuin että joku reissu tehdään. 

Molemmat summat on siis perintöveron jälkeen käteenjäävä summa.

Tuli n. 50 000€ isovanhemmilta. Enemmän kuin osasin odottaa. Pistin ison osan käsirahaksi ensiasuntoon. Sain kivoja kalusteita heti, ei tarvinnut mennä Ikeaan.

Mies on perinyt vanhempansa ja sai 80 000€, minä olen perinyt vanhempani, sekä isoäitini, rahaa sain yhteensä 220 000€.

Äitini jäljiltä 150000 ja isän jälkeen 30000.

Äidin perintö on kakkosasuntona ja säästössä (puskurina, autonvaihtoon yms), lisäksi olen ostanut kaikkea kallista ja kivaa (läppäri, järjestelmäkamera, fillari) sekä laittanut lapselle pesämunaa.

Isän perintö on jakamatta, asunnossa vuokralainen. Laitetaan lihoiksi kun vuokralainen ilmoittaa muuttavansa pois.

Miehellä on perintönä muutama hehtaari metsää, isänsä jälkeen ei tule kuin korkeintaan jokunen tonni.

Perin isältäni noin 150 000 €. En ole käyttänyt niistä senttiäkään, ne ovat sijoitusrahastoissa yms. Äidiltäni tulen perimään saman verran (ellen kuole ennen häntä) mutta en rahaa vaan asunnon ja metsää.

Isäni jälkeen sain 42000€, meni autoon ja normaaliin elämiseen. Muutama reissukin tehtiin lasten kanssa, olen yh.

Olen saanut ja tulen saamaan perintöä.Summia en katso tarpeelliseksi  kertoa.

Joskus tulen olemaan saamapuolella jos luonnollisen poistumisen järjestys suvussa tapahtuu, mutta eipä ole tullut hekumoitua vanhempien kuolemalla. Nyt ovat eläkkeellä ja painostan törsäämään omaisuuden matkailuun ja rillutteluun. Eivät halua, säästävät niitä päiviä varten kun jalat ei kanna eikä järki leikkaa mikä on ihan ymmärrettävää kun lukee nykyajan vanhusten hoidosta. Että sinne hoitolaitokseen se perintö menee ja menköön jos sillä saa inhimilliset vanhuudenpäivät.

Vierailija kirjoitti:

Mistä kukaan sen tietäisi paljonko tulee tulevaisuudessa saamaan perintöä?

Tiedän kyllä niitä jotka niin kuvittelevat tietävänsä ja ovat kokeneet aika rajun pudotuksen todellisuuteen kun aika on koittanut.

Saman nähnyt. Ensin suunnitellaan mitä kaikkea perinnöllä tekee ja lopulta verojen jälkeen jää luu käteen. (Arvopaperit, tai oikeastaan "arvopaperit").

Perin isoäidiltäni osan suuresta merenrantatontista ja muutama sata euroa.

Mitään en tästä käytännössä kostu, koska vanhempieni mökki on tontilla. Välillä saatan pyytää mökin yhdeksi vkl itselleni vitsaillen että en ala periä heiltä tonttivuokraa kunhan saan välillä käyttää mökkiä. :) Saisin mökkiä kyllä käyttää ilman vitsailujakin.

Saan kai joku päivä talon järven rannalta ja kyseiseen tilaan kuuluvat maat ja metsät. Rahallista arvoa en tiedä. En suoraan sanoen tiedä mitä niillä teen. Yhtään rahaa ei ole tulossa.

En ole saanut perintöä, mutta mahdollisesti joskus jotain tulee äidiltäni. En edes mieti näitä asioita mitä joskus voisin saada, kun joku kuolee..ei tuollaisen varaan kannata tulevaisuutta suunnitella. Jos jotain tulee niin se on plussaa, mutta en todellakaan odota kenelläkään mitään. Ihmettelen niitä jotka oikein kyttää miten vanhemmat käyttää rahansa, muun omaisuuden jne ja ovat huolissaan perinnöstä :o

Siinä kohtaa kun äiti vointinsa puolesta päätyi vanhainkotiin ja myimme talon se summa oikeastaan valkeni. Kunnan vanhainkodissa kulut eivät ole suuremmat kuin eläke, eikä äidistä enää ollut kuluttamaan rahaa parturia ja hierojaa kummempiin iloihin.

Sinänsä ihan hyvä että tiesi etukäteen, summa oli kuitenkin sen verran iso, että oli ihan hyvä miettiä kaikessa rauhassa etukäteen ennekuin rahat oikeasti olivat tilillä käytettävissä. Lapselle joskus varmaan annan "opintotukea" saatesanoilla terkkuja mummolta, toivottavasti osaa arvostaa ja käyttää fiksusti.

Siinä kohtaa kun äiti vointinsa puolesta päätyi vanhainkotiin ja myimme talon se summa oikeastaan valkeni. Kunnan vanhainkodissa kulut eivät ole suuremmat kuin eläke, eikä äidistä enää ollut kuluttamaan rahaa parturia ja hierojaa kummempiin iloihin.

Sinänsä ihan hyvä että tiesi etukäteen, summa oli kuitenkin sen verran iso, että oli ihan hyvä miettiä kaikessa rauhassa etukäteen ennekuin rahat oikeasti olivat tilillä käytettävissä. Lapselle joskus varmaan annan "opintotukea" saatesanoilla terkkuja mummolta, toivottavasti osaa arvostaa ja käyttää fiksusti.

-5-

Toisen vanhemman puolelta on peritty kaikki perittävissä oleva, 300 000 e. Toisen vanhemman puolelta en oikein tiedä, tuleeko aikanaan mitään vai vielä tuota suurempi summa. 

Vanhempani elävät vielä. Heillä on muutamat hehtaarit aikoinaan perimään maita, omakotitalo, kerrostalo-osake, pari kesämökkiä jne. Ei mitään mahtiomaisuutta, eikä mitään mitä tarvitsisin. Taidan kieltäytyä perinnöstä lasteni hyväksi kun aika koittaa.

Olen perinyt isäni, mutta äidilläni on hallintaoikeus omaisuuteen. Sieltä tulee sitten joskus konkreettisesti siskoni kanssa jaettuna

- asunto-osake helsingissä, jonka arvo on n. 400.000 e ja jossa äitini asuu

- kesämökki meren rannalla, arviolta n. 500.000 jota emme tule ikinä realisoimaan, vaan pitämään.

- Isän kuoleman hetkellä joku 200.000 e rahastoja jne. jne. Näitä on käytetty mökin ylläpitoon ja muihin ihan yhteisesti sovitusti. Korkotulot kuuluu äidilleni. En tiedä mikä on jäljellä oleva summa.

- Pientä sälää, kuten vene ja auto.

En toivo todellakaan saavani näitä haltuuni ihan lähiaikoina.

Miehen puolelta en tiedä eikä kuulu minulle, mutta siellä on kaksi arvokasta kiinteistöä ja paaaaljon hakkuukuntoista metsää.

Äidiltä tuli n. 100 000 € kun realisoin hänen asuntonsa heti kuoleman jälkeen, ainoana lapsena minulla ei ollut käyttöä sille pikkupaikkakunnalla, josta itse asuin kaukana - sijoitin sen pesämunaksi omaan ensimmäiseen asuntooni. Isä on vielä elossa (onneksi), ei hajuakaan säästöistään/sijoituksistaan, normaali asunto on. Iäkkäältä kummitädiltä on tulossa vähän enemmän, arvio 250 000 € käteistä, sijoituksia henkivakuutus, asunto ja lähes arvoton mökki (lapsille tuosta osoitettu perintöverovapaat osuudet 19999€ molemmille pesämunaksi tulevaisuuteen). Saa nähdä mitä niillä lopuilla sitten tehdään. Joku reissu ja sitten sijoitetaan toivottavasti viisaasti, jos korot lähtee nousuun voisi lyhentää nykyistä asuntolainaa osan..

Perimme joskus - toivon mukaan ei vielä kovin pian - sisarusteni kanssa homeisen omakotitalon muuttotappioalueelta. Toivomme että lapsuuskodille löytyisi siinä vaiheessa joku maaseutua ja remonttitöitä rakastava ottaja, myisimme omakustannehintaan. Ei ehkä löydy.