Lue keskustelun säännöt.
Uskokaa jo, nykyään koulussa saa helpommin kymppejä kuin ennen!
16.06.2017 |
Ei kai muuten lukioiden keskiarvorajat olisi tuollaisia? Ennen kympin sai, jos oli osoittaa erityistä kiinnostusta/harrastuneisuutta ainetta kohtaan, viittasi koko ajan käsi kipeänä ja sai koneista vähintään 10-. Nykyään kympin saa, kun kokeesta tulee 9 1/2 ja tekee kiltisti läksyt ja joskus vähän viittaa.
Kommentit (30)
Ei kyllä todellakaan ole totta! Ei, ei ja ei. Nykyään 8 arvosana vastaa ehkä vanhanajan 10.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en osaa sanoa tähän mitään. olipa rakentava kommentti
Nykyään saa heti kympin kun näyttää tissit, ennenvanhaan piti antaa vähän muutakin. ;D
Höpsis. - Tokihan sitä itse lukiossa koulussa ei niin hyviä arvosanoja saaneena olisi herttaista tai ainakin oman etuni mukaista väittää muuta, mutta tuskin nyt sentään. Toinen juttu on se, että koulututaso on yleisesti noussut. Ja koulutus on kokenut siinä mielessä inflaation, ettei esimerkiksi yliopistosta valmistuminen takaa automaattisesti vihreämpää oksaa...
Ette taida olla käyneet kouluja 90-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Kyllä se vaan oli osoitettava, että tästä minä olen kiinnostunut myös vapaa-ajalla, että sai sen kympin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä todellakaan ole totta! Ei, ei ja ei. Nykyään 8 arvosana vastaa ehkä vanhanajan 10.
Juuri tätä olin tulossa itsekin. Nykyään on ihan älyttömät vaatimukset kymppiin jos arvosteluoppaiden mukaan mennään. Tietty opettajatkin on yksilöitä ja jotkut jakelee kymppejä helpommin kuin toiset.
Nykyään on enemmän apuvälineitäkin, tietokoneita, laskimia ja kaikennäköistä. Helmitaululla ennen pärjättiin. Piti ajatella ihan itse ratkaisut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan mahdotonta verrata. Eikä hyödytä mitään
80-luvulla maaseudulla ei mielestäni kymppiin paljon vaadittu. Ja yo-kirjoituksissa sai ällän, kun nykyään saisi eximian. Omilla lapsillani on paljon enemmän läksyjä JA projekteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaihtelee suuresti koulusta ja opetajasta riippuen se saako kympin samasta osaamisesta!
Kirjoitin 1980-luvulla. Mulla oli ranska kolmas kieli. Kävin kahtena kesänä kesäyliopistossa ranskan teksti- ja kielioppikursseja. Kirjoitin kahta pistettä vaille täydet. Olin ainoa koko koulussa, jolla ranska 10. Kahdeksan 20:stä kirjoitti L:n.
Do the math!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on tosi viisas opettaja saa huonomman numeron ja jos on tyhmempi niin helpommin paremman.
Vaatimustasoa on ollut pakko laskea melkoisesti, joten ne jotka edelleen tekevät jotakin koulun eteen, saalistavat kymppejä. Kokeita on pitänyt helpottaa ja / tai arvostelua löysentää. Osa nykyisistä kympeistä olisi ehkä ollut ennen ysejä, mutta suuri osa olisi saanut tyytyä kasiin. Miksi vaatimustasoa on sitten pitänyt laskea? Siksi, että oppilaissa on yhä enemmän niitä, jotka kuvittelevat, ettei tarvitse tehdä mitään, kunhan häiriköi tunneilla. Kuitenkaan nykyään ei enää mielellään jätetä luokalleen, joten myös näille Jonneille ja Jannoille pitää taata hyväksytty arvosana, vaikka kokeissa ei olisi juuri muuta oikein kuin hätäisesti oma nimi, sekin jopa lukiossa tikkukirjaimin. Tosin lukiossa on säilynyt tiukempi vaatimustaso kuin peruskoulussa, mutta yli 30 vuoden kokemuksella voin sanoa, että lepsummaksi on homma mennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vielä omalla ala-aste ja yläaste -aikoinani kympin saaminen oli lähes mahdotonta. Piti olla jotenkin aivan poikkeuksellisen hyvä (lahjakas) että sai kympin. En muista että juuri kukaan olisi saanut kymppiä mistään. Ahkeruudella saattoi saada ysin arvosanaksi, sekään ei ollut ihan helppoa. Keskiarvo 8,5 tai parempi oli silloin jo todella hyvä saavutus. Lukioaikoina huomasin että arvosanan 10 saattoi saada jo vähän helpommin, olemalla vain oikein ahkera. Tällöin keskiarvo 9,5 oli saavutettavissa olemalla vain ahkera. Ehkä arvosteluperusteet jossain vaiheessa ovat vähän muuttuneet. Terv. Ylioppilas vuonna1987.
Kymppejä saa, mutta mitä järkeä verrata johonkin viimevuosituhannen kouluun, eihän niitä ole mitään järkeä vertailla. Ennen hiihdettiin kouluun kesät talvet. Nyt ei ole edes lunta saati suksia.
En ole kyllä samaa mieltä. Minusta nykynuoret panostaa kouluun paljon enemmän mitä itse aikoinani, siksi saavat myös parempia numeroita. Mutta kyllä siellä kouluissa on edelleen paljon niitä joita ei nappaa ja numerot ovat todella huonoja. Omien lasten luokilta on myös tapahtunut luokalle jäämisiä, kun taas omassa ala-aseteen kolulussa kukaan ei jäänyt luokalle ja yläasteellakin oli vain muutama tarkkisluokkalainen joka oli kerrannut jonku luokan.
Vierailija kirjoitti:
Vielä omalla ala-aste ja yläaste -aikoinani kympin saaminen oli lähes mahdotonta. Piti olla jotenkin aivan poikkeuksellisen hyvä (lahjakas) että sai kympin. En muista että juuri kukaan olisi saanut kymppiä mistään. Ahkeruudella saattoi saada ysin arvosanaksi, sekään ei ollut ihan helppoa. Keskiarvo 8,5 tai parempi oli silloin jo todella hyvä saavutus. Lukioaikoina huomasin että arvosanan 10 saattoi saada jo vähän helpommin, olemalla vain oikein ahkera. Tällöin keskiarvo 9,5 oli saavutettavissa olemalla vain ahkera. Ehkä arvosteluperusteet jossain vaiheessa ovat vähän muuttuneet. Terv. Ylioppilas vuonna1987.
Olen eri mieltä. Minulla (ylioppilas v. 1989) oli yläasteella parhaimmillaan lukuaineiden keskiarvo 9,6. Kympit mm. fysiikasta ja kemiasta, joista en ollut vähääkään kiinnostunut. Hyvällä muistilla pärjäsi pitkälle, ei tarvinnut niin paljon edes lukea tai olla erityisen ahkera. Minusta silloin kympin sai helpommin kuin nykyään, kun vertaan oman lapsen yläkouluun. Siksi ihmettelen minäkin todella paljon noita valtavia joukkoja lukioon vähintään 9,3 keskiarvolla meneviä. Taitaa riippua tosi paljon koulusta ja opettajista.
Vierailija kirjoitti:
Vaatimustasoa on ollut pakko laskea melkoisesti, joten ne jotka edelleen tekevät jotakin koulun eteen, saalistavat kymppejä. Kokeita on pitänyt helpottaa ja / tai arvostelua löysentää. Osa nykyisistä kympeistä olisi ehkä ollut ennen ysejä, mutta suuri osa olisi saanut tyytyä kasiin. Miksi vaatimustasoa on sitten pitänyt laskea? Siksi, että oppilaissa on yhä enemmän niitä, jotka kuvittelevat, ettei tarvitse tehdä mitään, kunhan häiriköi tunneilla. Kuitenkaan nykyään ei enää mielellään jätetä luokalleen, joten myös näille Jonneille ja Jannoille pitää taata hyväksytty arvosana, vaikka kokeissa ei olisi juuri muuta oikein kuin hätäisesti oma nimi, sekin jopa lukiossa tikkukirjaimin. Tosin lukiossa on säilynyt tiukempi vaatimustaso kuin peruskoulussa, mutta yli 30 vuoden kokemuksella voin sanoa, että lepsummaksi on homma mennyt.
Nykynuoret ovat oikeasti fiksumpia kuin vanhemmat sukupolvet aikoinaan. Esimerkiski puolustusvoimien ns. palikkatestiä on pitänyt aika-ajoin vaikeuttaa, koska nuorten tulokset paranee koko ajan.
No tuolla kuvailemallasi oppilaalla arvosana olisi 9, edelleen siihen kymppiin vaaditaan paljon. Unohdit kuvauksestasi projektityöt, ryhmätyöt, muun aktiivisuuden. Kannattaa myös muistaa, että kokeet ovat vain yksi osa arviointia.