Sinä, joka et pidä lapsista: minkä ikäisistä puhut?

Yleensä ton ikäiset jotka kiljuu ja karjuu tuossa pihalla ärsyttää eniten.Asun päiväkodin yläpuolella,teen töitä kotona ja onhan se näin kesälomallakin hiukan...riipivää.Tulkaa kokeilemaan.

Vauvat on ok ja sitten osa teineistäkin.Tai no, omaan tuttavapiiriin on siunaantunut varsin järkeviä ja keskustelukykyisiä nuoria. Kaikkein vähiten pidän 3-10 vuotiaista. Ovat just siinä rasittvassa "Äitiii! Äiti kato!! Kato kun seison yhdellä jalalla!!" -iässä

En pidä pienten lasten seurasta enkä osaa toimia heidän kanssaan. Lapsissa ärsyttää metelöinti, arvaamattomuus, päällepuhuminen, nenän kaivaminen, ja no, lapseus.

Mielestäni 15-17-vuotiaat eivät ole enää lapsia sanan varsinaisessa merkityksessä ja suhtaudun nuoriin ihan yhtä neutraalisti kuin aikuisiin. Tuon ikäisten kanssa kun voi jo yleensä keskustella samoin kuin aikuistenkin kesken. Ei tarvitse lässyttää ja pitää väkisin söpönä, naureskella väkinäisesti kun lapsi tunkee väriliituja korviin. Voi ihan asiallisesti olla ja puhua, käyttäytyä.

En tykkää huutavista vauvoista, kirkuvista uhmaikäisistä enkä metelöivistä eskarilaisista. Ärsyttää myös sellaiset 11-12-vuotiaat energiajuomaa ryystävät pennut ruokakaupoissa riehumassa.

Teinit ei ärsytä. Eivät ole lapsia, vaan teinejä. Ehkä sitten alkaisi pinna kiristymään, jos mulla täällä kotona asuisi joku raivoava teini, mutta kyllä teini-ikäiset yleensä perheen ulkopuolisille aikuisille käyttäytyvät ihan asiallisesti eikä huutamalla.

Mua ärsyttää kaikenikäiset lapset; myös ne aikuista leikkivät 17-vuotiaat. Pahin ikä on kuitenkin joku 2-3v.

2-15v.

Siinä 18 ikävuoden kohdalla alkaa helpottaa kunhan se 18v ei oo pissis. Ainoat alle 18v jotka siedän on omat ja sisarusten lapset koska heidät on kasvatettu hyvin. Hyvin harvoin sattuu kohdalle toisten lapset jotka ei aiheuta inhoa.

Kaikki alle n. 16v. En vaan jaksa enkä osaa olla heidän kanssaan, he ovat kuin eri planeetalta.

En pidä vauvoista, taaperoista ja pienistä lapsista. Tykkään lapsista joiden kanssa voi keskustella ja ymmärtävät mitä niille puhun. Oma on nyt 7v joten sanotaan vaikka että siitä ylöspäin on ok.

Riippuu lapsesta. Jotkut osaavat vuorovaikuttaa aikuisen lailla jo teini-iässä, jotkut eivät koskaan. Ei ole olemassa selvää ikärajaa, koska aikuistuminen on prosessi, ei yksittäinen tapahtuma. Hihasta voisi vetää että yksikään 10v ei ole siedettävä, ja iso osa 2-kymppisistä on.

2-11-vuotiaista en pidä.

Vauvat ovat ihania. Ja sitten taas tykkään, kun abstrakti ajattelu on kehittynyt keskustelun tasolle.

Itsellä kolme teiniä.

Juuri päiväunilta herännyt ja välipalaa saanut 2 - 4 vuotias on ihan siedettävä, kun ei tarvitse syliin ottaa...

T: lapseton

3-13 v. Mut osa heistäkim ihan ok. Nuorten kanssa pärjään hyvin.

0-18.

0-18v... tai oikeastaan 0-27v

0-1,5v ja ~12-18

Syitä ei varmaan tarvitse kauheasti availle.

Kaikki alle kolmevitoset ovat aivan kamalia..!!

Sellaisista pienistä jotka koko ajan kitisee ja niillä on paskat housussa.

Vauvat ja pikkulapset on pahimpia. Vihaan sitä kitinää ja möykkää, kaiken idioottimaisen väkinäistä ihastelua ja lässytystä. Kouluikäiset ja sitä vanhemmat ovat jo ihan ok, koska he osaavat yleensä käyttäytyä siivosti ihmisten ilmoilla.

En pidä 0-10-vuotiaista. Sitä vanhempien kanssa voi jo keskustella ja niillä on oma persoona. Ne on ihan kivoja siis.