Lue keskustelun säännöt.
Hätähuuto.
14.06.2017 |
Elämä täysin solmussa.
Olin lapsuuteni ajan rankasti koulukiusattu. Parikymppisenä minulla diagnosoitiin vakava masennus, ahdistushäiriö, syömishäiriö ja dissosiaatiohäiriö, söin lääkkeitä vuosien ajan.
2012 kihlattuni jätti minut täysin yllättäen. Jäin tyhjän päälle. En kyennyt nousemaan sängystä ylös. En juuri muista tuosta ajasta mitään. Ajauduin pikavippikierteeseen. Otin kulutusluottoja kaikkialta mistä vain sain. Kaunistelin vuositulojani ja jätin kertomatta muista lainoistani. Päihteet tulivat kuvioihin. Voin todella huonosti, ajattelin, ettei raha-asioilla ole väliä, sillä tapan itseni kuitenkin vuoden loppuun mennessä. Monesti seisoin todella huonokuntoisena talon ylimmällä parvekkeella ja ajattelin, että sitten kun hyppään, kaikki helpottaa. Laitoin ilmoituksen sihteeriopistolle, ajatuksenani alkaa myydä itseäni ja siten maksaa edes hieman velkojani.
Säännölliset käynnit psykiatrilla ja psykiatrisella sairaanhoitajalla sekä masennuslääke alkoivat kuitenkin auttaa. Aloin maksaa ulosottovelkojani edes hieman pois. Sitten tapasin nykyisen mieheni, menimme naimisiin ja saimme lapsen.
Nyt opiskelen yliopistossa hyväpalkkaiseen ammattiin. Ajatuksenani on, että annan velkojen kasvaa korkoa opiskelujeni ajan ja valmistuttuani omistaudun velkojen maksulle. Mieheni kykenee elättämään minua opintojeni ajan joten kuten.
Elin vuosia niin, että raha-asiat eivät painaneet minua, sillä hautasin ne mahdollisimman syvälle mieleeni.
Tämän kevään ja kesän aikana olen alkanut ahdistua. En pysty käsittämään, miten olen ajanut itseni tähän tilanteeseen. En tunne sitä ihmistä, joka otti vippiä vipin perään. Katson kuvia itsestäni noilta ajoilta, enkä tunnista itseäni. Velkojen paino kuristaa kurkkuani joka ilta. Joka ilta pahemmin ja pahemmin. Olen hyväosaisten ihmisten ympäröimä ja tunnen oloni niin huonoksi.
Tappaisin itseni jos ei olisi lasta. Mietin itsemurhaa joka päivä. Eilen tajusin, että voin kai teoriassa saada saa syytteen siitä, että otin holtittomasti lainaa enkä kertonut totuutta lainoja hakiessani. Itken päivät aamusta iltaan ja valvon yöt. Mieheni ei osaa puhua tai tukea minua tässä asiassa juuri lainkaan. Syömishäiriöni on alkanut oireilla.
Mitä ihmettä teen. En jaksa enää.
Kommentit (14)
Hei, kuulostaa aivan täysin minun tarinaltani. Itse aloitan opiskelun syksyllä ja samat ajatukset pyhittää valmistuttua elämä velkojen maksuun. Minä myös ajauduin prostituutioon sekä minulla samoja mielenterveydellisiä ongelmia kuin sinulla sekä päihteet. Koita jaksaa, tiedän miltä tuntuu todella kun on tuhonnut raha-asiansa ja paljon muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jostain syystä olo helpottaa aina vähän hetkellisesti, kun kuulen jonkun olevan samassa veneessä kanssani. Kiitos.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Hei, kuulostaa aivan täysin minun tarinaltani. Itse aloitan opiskelun syksyllä ja samat ajatukset pyhittää valmistuttua elämä velkojen maksuun. Minä myös ajauduin prostituutioon sekä minulla samoja mielenterveydellisiä ongelmia kuin sinulla sekä päihteet. Koita jaksaa, tiedän miltä tuntuu todella kun on tuhonnut raha-asiansa ja paljon muuta.
Entäs jos töitä ei löydy? (tämä myös ap:lle)
Ne velat vanhenee aika pian ja joku toinen joutuu maksamaan puolestasi
Apua, mä ymmärrän sua hyvin! Nettishoppailu ja osamaksut ajautuivat käsistä, ja nyt alkaa mennä kaikki solmuun!
Minulla ei ole itsetuhoisia ajatuksia, mutta pian pakko myydä omaisuutta... Kirpparilla on pöytä, ja kaikki rahat menevät tililtä suoraan laskuihin.
Halusin tehdä lapset ja meidän perheen hyväksi, siis ulkokuoren! Mitä turhuutta pelkkä pinta mutta lapsilla piti olla niin siistit vaatteet ja muut viimeisen päälle jne, koska olemme nuoria ja häpesin ja yritin saada kaiken näyttämään räydelliseltä. :( Ja mikä soppa tästä on tullut, en pääse enää pinnalle...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulevassa ammatissani on lähes varma työllistyminen, etenkin ulkomailla revitään käsistä. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoittaisin pidemmän kommentin, jos ehtisin, sillä omakohtaista kokemusta, mutta puhu, puhu ja puhu. Miehelle, terapeutille ja muille. Hanki apua, sinulla on oikeus siihen ja tarvitset sitä. Puhu ammattilaiselle näistä asioista, siksi he ovat kouluttautuneet, että voivat auttaa. älä salaa asioita, kerro kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on ollu vähän sama tilanne mutta ei ikinä suurta velkaa. Pari pikavippiä ja opintolainaa, jota on vieläkin lähes tonni. Olen ollut yksin kahden lapsen elättäjä. Jouduin hakemaan kirkolta ruokarahaa ja ruokakasseja. Aioin monesti tappaa itseni kun tuntui ettei ongelmat ikinä lopu. Tässä vaiheessa alkaa jo vähän helpottaa ja oon oppinut hyviä tapoja säästää. Diakonistyöntekijälle voi varata ajan jos ei mikään muu auta. Aina on vaihtoehtoja!!
Ihanaa että olet päässyt noin pitkälle! Muista mistä olet tullut ja ole kiitollinen että asiasi ovat nyt noin hyvin. Pidä mielessäsi että usein meitä ahdistaa ne asiat jotka jo ovat tapahtuneet, oireilusi voi siis olla ns. jälkijäristystä joka iskee päälle vasta nyt myöhemmin.
Hakeudu yksilöterapiaan, ryhmäterapiaan tai/ja velkaneuvojalle. Asiat kyllä järjestyvät, älä huoli! <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki meistä mokailee enemmän tai vähemmän elämänsä aikana. Tärkeintä on nyt, että otat opiksi virheistäsi. Älä ota enempää lainaa. Anna itsellesi anteeksi ja suuntaa tarmosi opiskeluun! Tulet valmistumisesi jälkeen löytämään hyvän työn, jonka avulla kuittaat velkasi aikanaan. Mitään peruuttamatonta ei ole tapahtunut. Monilla ihmisillä on nykyään velkaa ja esim. jenkeissä saatetaan maksella opintovelkoja vielä eläkkeelläkin. Ahdistuksen takia mikä tahansa ongelma saattaa saada maailmanlopun mittakaavat, mutta kannattaa muistaa, että se on vain tunne. Olisiko esim. lapsesi onnellisempi äidistä, jolla on velkaa ja mielenterveysongelmia, mutta joka yrittää saada elämänsä järjestykseen, vai äidistä joka on kuollut?
Ensimmäinen asia on EHDOTTOMASTI mennä velkaneuvojan puheille. He pystyvät jeesaamaan kunnon maksusuunnitelman laatimisessa. Kun suunnitelma on tehty sinun ei tarvitse enää velloa epävarmuudessa, vaan sulla on kiinteä maali mielessä ja tieto siitä miten sinne päästään. Voin uskoa että se on nimenomaan tuo epävarmuus joka sitä ahdistusta luo hurjat määrät, siitä kun pääset eroon olo helpottaa varmasti.
Velkaneuvonnan kautta ihmiset ovat pystyneet setvimään todella pahasti sössityt taloutensa kuntoon. Se on kivinen tie, mutta se ylpeys ja helpotus kun kaikki on hoidettu on sen arvoinen.
Tsemppiä!
Lepo sairaalassa tekisi hyvää