Miksi et mene kylään kutsuttaessa?
Joo välillä on todella kiire, mutta kai aikaa pitäisi löytyä muutaman vuoden aikana edes yhden illan verran? Kuulostaa muuten todella stressaavalta. Mulla kuitenkin on talo, jossa hyvin tilaa ja pääsee kätevästi autolla ja julkisilla. Muutenkin puitteet kohdallaan eli puupalleilla ei joudu istumaan
Kommentit (16)
Mä kyllä en vaan oo kyläilijätyyppiä. Enkä juuri kaipaa edes muita ihmisiä. En ymmärrä sitä, että jatkuvasti pitäis luuhata toisten nurkissa. Mä haluun olla kotona ja puuhastella oman perheeni kanssa kun töiltä aikaa jää.
Koska siitä kyläilystä seuraa aina pakko esittää vastakutsu. On ihmisiä,joita en halua kotiini, joten en mene heille.
Arki on niin kiireistä, että viikonloppuisin vaan huilailen omassa rauhassa oman perheen kanssa. Ja kaikki kotihommatkin tahtoo jäädä viikonlopulle. Ei siinä jaksa eikä halua lähteä jonnekin kylään pönöttämään. Olisi kyllä välillä mukavaa, mutta ei vaan jaksa. Ehkä sitten taas kun päästään näiden ruuhkavuosien yli.
Ei vika ole sun talossa tai välttämättä itse kyläilyssä. Kyse on priorisoinnista. Itse en nykyään kyläile kuin hyvien ystävien luona, sillä en "saa" tutuista tai pinnallisista kaverisuhteista oikein mitään. En tapaa kaikkia jotka haluaisivat tavata minua, koska on niin paljon kaikkea vielä mielekkäämpää ja merkittävää tehtävää.
Menen, jos haluan ja en mene, jos en halua. Ei siinä ole sen kummempia syitä. En mä kaikkia ihmisiä välitä tavata ja sitten on toisaalta joitain, joiden kanssa on mukava viettää aikaa.
Jäi kyläilyt siinä vaiheessa kun kaverin mies isännöi koko illan puhuen vain omista kiinnostuksen kohteistaan emmekä saaneet kaverin kanssa jutella omia asioita keskenämme lainkaan.
Kiireinen arki vie mehut, viikonloppuna haluan viettää aikaa perheen kanssa, ulkoilla ja harrastaa liikuntaa.
Mä nimenomaan en lähde kylään jos kaveri asuu jossain kauempana "talossa jossa puitteet kunnossa" kuten AP:n tapauksessa. Sen toki ymmärrän ettei kaikilla ole varaa asua keskustassa mutta sitten voidaan joskus nähdä vaikka drinkeillä kun kaveri tulee kaupungille. Harva kuitenkaan haluaa tuhlata aikaa lähtemällä jonnekin periferiaan "kylään" kun edestakaisiin matkoihin voi mennä helposti pari tuntia.
En tykkää käydä kylässä enkä tykkää kutsua vieraita. Varmaan aika yleinen syy nykyään? Ihmisiä näkee nykyään muutenkin yli tarpeen, kun ei kökötetä omissa nurkissa päiviä, kuten maatalousaikaan.
Kyllä mä aina menen, kun kutsutaan. Itse en harrasta kyläilykutsuja ja se tuntuu häiritsevän joitain. Tää on mun koti, mä en täällä passaa kuin perhettäni.
Vierailija kirjoitti:
Mä nimenomaan en lähde kylään jos kaveri asuu jossain kauempana "talossa jossa puitteet kunnossa" kuten AP:n tapauksessa. Sen toki ymmärrän ettei kaikilla ole varaa asua keskustassa mutta sitten voidaan joskus nähdä vaikka drinkeillä kun kaveri tulee kaupungille. Harva kuitenkaan haluaa tuhlata aikaa lähtemällä jonnekin periferiaan "kylään" kun edestakaisiin matkoihin voi mennä helposti pari tuntia.
Ennen asuin kaupungissa ja silloin sain kuulla, että eivät viitsi tulla käymään, kun autoa ei saa mihinkään. Ilmeisesti tätä ei voi voittaa :D
Eivät kaikki ole kyläilijöitä tai halua itse kutsua vieraita.
On ihmisiä, joiden luokse en halua mennä. Syynä voi olla esimerkiksi se, että heillä tupakoidaan.
Usein kutsutaan, mutten osaa kyläillä kuin silloin kun minulla on jokin oikea asia hoidettavana.
Monet tietävät tämän ja niinpä olenkin kiinnitellyt useammassa paikassa lamppuja ja ollut apuna jossain muussa pikku jutussa.
Muutaman vuoden aikana yhden illan? On silloin niin kaukainen sukulainen, että pitää olla häät tai hautajaiset, jotta lähtisin.
Kun olen ensin hoitanut työt (epäsäännöllinen työaika, usein viikonlopputöitä), käynyt vanhempieni luona (aina vähintään kahden päivän reissu), yrittänyt silloin tällöin melko pikaisesti tavata hyviä ystäviäni... sen jälkeen olen usein jo sitä mieltä, että liikenevät vapaa-ajat on mukavinta viettää kotona kaikessa rauhassa.
Tosiasia taitaa olla se, että sosiaalinen elämäni jatkuu laajemmassa mittakaavassa vasta sitten, kun vanhempani eivät enää tarvitse apuani - älköön se päivä kuitenkaan tulko vielä kovin pian.
Jos tunnen oloni epämukavaksi kyseisten ihmisten kanssa.