Tarkista, oletko tällä hetkellä netomaksaja vai nettosaaja
Poistetun keskustelun innoittamana:
Olet nettomaksaja vasta sitten, kun olet veroissasi maksanut yhteiskunnalle takaisen kaiken sen,mitä yhteisksunta on sinuun syntymästäsi saakka käyttänyt.
Jos olet syntynyt esim. vuonna 1972, on yhteiksunta käyttänyt sinuun 245 000 siihen mennessä, kun täytit 25 vuotta. Mikäli aloiti kunnollisen veronmaksun 25-vuotiaana ja jatkoit sitä keskeytyksettä, olet 43-vuotiaana maksanut takaisin sen, mitä sinuun on käytetty. SIlloin alat olla nettomaksaja, edellyttäen, että olet edelleen vakituinen veronmaksaja, eli työsuhteesi on katkeamaton.Nettomaksajuutta jatkuu sitten eläkeikäään saakka, jolloin taas alat syödä maksammasi osuutta. Noin 85-vuotiaana olet taas nettosaaja.
Näin yhteiskuntamme toimii. Moni kuvittelee olevansa olevansa nettomaksaja, vaikka todellisuudessa ei sitä ole. Jossain vaiheessa suurin osa meistä siirtyy kuitenkin nettomaksajaksi. Se tosien edellyttää tienaamista ja sitä kautta veronmaksua.
Tätä kutsutaan hyvinvointiyhteikunnaksi. Jota hallituksemme ajaa alas kaikin keinoin.
Kuinka monella olisi mahdollisuus pitää äitiyslomaa, jos yhteiskunta ei maksaisi äitiyspäivärahaa? Kuinka moni kykenisi maksamaan lapsensa päivähoidosta todellisen hinnan, eli keskimäärin 1200€/kk. Kuinka moni kykenisi itse maksamaan lastensa koulunkäynnin peruskoulusta alkaen? Kuinka moni kykenisi maksamaan esim. syöpähoitonsa (joka kolmas saa syövän) todellisten kustannusten mukaan?
Hyvinvointiyhteiskunta olisi siis ehdottomasti yli 90 %:lle suomalaisista kannattavaa ylläpitää. Miksi annamme sitä romuttaa?
Linkin takana voi syntymävuotensa perusteella tehdä karkean arvion omasta nettosaajuusestaan/nettomaksajuudestaan
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/18/katso-mita-maksat-yhteiskunnal…
Kommentit (3)
Onko se muka kaikille sama summa mitä yhteiskunta on kustantanut? Riippuu terveyspalveluiden käytöstä,välillisten verojen maksamisesta ja ties mistä.
Olen maksanut veroja viimeisen 12 vuoden aikana noin 600 000€ .
Olen syntynyt 50-luvun lopussa. Olen siis siirtynyt nettomaksajaksi jo ennen 25 ikävuotta, koska yhteiskunnan panostus kansalaisiin oli silloin selvästi nykyistä pienempi.
Olen mielelläni nettomaksaja. Olen saanut elämäni aikana nähdä, kuinka hyvinvointivaltio on mahdollistanut sosiaalisen nousun monille ihmisille. Kuinka se lisäsi ihmisten hyvinvointia ja toimeentulomahdollisuuksia. Kuinka köyhän perheen lahjakkaat lapset pääsivät opiskelemaan ja hyödyttämään sitä kautta yhteiskuntaa enemmän, sen lisäksi että heidän oma elämänsä parani.
Luin juuri, että tänä päivänä sosiaalinen nousu on vaikeutunut huomattavasti. Vanhempien sosioekonominen asema määrittelee aiempaa vahvemmin lapsen tulevaisuuden. Nämä ovat poliittisa päätöksiä, miksi annnamme sen tapahtua?
Sosiaalisen nousun itse kokeneena ja ympärilläni nähneenä olen äärettömän huolissani nykyisestä kehityksestä. I