Lue keskustelun säännöt.
Häpeätkö jtn sukulaistasi? Ketä ja millainen hän on?
Kommentit (19)
Itse häpeän yhtä, joka sanoo aina 'ketä', kun pitäisi sanoa 'kuka'.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Adoptitytärtäni, olemme akateeminen perhe ja tyttö on aina ollut heikosti menestyvä koulussa ja aloittaa syksyllä ammattikoulun, ainoa meidän "suvussa" joka ei lue ylioppilaaksi ja opiskele yliopistotutkintoa. Onneksi meillä on myös biologinen lapsi, poika joka menee kahdeksannelle luokalle, on luokkansa primus ja haluaa lääkäriksi kuten isänsä.
Vierailija kirjoitti:
Adoptitytärtäni, olemme akateeminen perhe ja tyttö on aina ollut heikosti menestyvä koulussa ja aloittaa syksyllä ammattikoulun, ainoa meidän "suvussa" joka ei lue ylioppilaaksi ja opiskele yliopistotutkintoa. Onneksi meillä on myös biologinen lapsi, poika joka menee kahdeksannelle luokalle, on luokkansa primus ja haluaa lääkäriksi kuten isänsä.
Plääh. Niin kulunut, niin kulunut.
Järjetön ketju, kun ihmiset keksivät tänne asioita.
Vierailija kirjoitti:
Itse häpeän yhtä, joka sanoo aina 'ketä', kun pitäisi sanoa 'kuka'.
Etkö tajunnut otsikkoa, vai mistä tuo tuli mieleesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse häpeän yhtä, joka sanoo aina 'ketä', kun pitäisi sanoa 'kuka'.
Etkö tajunnut otsikkoa, vai mistä tuo tuli mieleesi?
Kaikki lukevat sen ensin siten.
-Eri
Miksi häpeäisin ihmistä/ihmisiä, joiden olemassolosta tai habituksesta tai käytöksestä en ole millään lailla vastuussa? En ymmärrä koko kysymystä. Häpeääkö joku sukulaisiaan tosiaan? Miksi ihmeessä?
Tässä on kyllä hyvä pointti. Silti en voi sille mitään, että häpeän päihderiippuvaisia sisaruksiani, heidän kumppaneitaan ja toisinaan jopa äitiäni (osalla alkoholin kanssa ylilyöntejä, osa on kaiketi sekakäyttäjiä ja varmaan taustalla monen sorttista mielentason ongelmaa, jotka ovat taas aiheutettu näille käyttäjille heidän ollessa lapsia, joten ymmärrän syyn ja seurauksen, enkä siksi tahtoisi tuntea niin kuin tunnen). Viimeksi, kun oltiin ulkona porukalla syömässä, niin ravintolan muut asiakkaat kääntyivät tuon tuostakin katsomaan pöytäkuntamme elämää. Myönnän, hävetti olla siinä seurassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En häpeä, mutta typeriä ja/tai mulkeroita sisarukseni on.
Häpesin joskus äitiäni, koska hän on hieman yksinkertainen ja kovaääninen. Sittemmin olen tajunnut, että äiti on hävennyt minua, koska en kuulu samaan kirkkoon kuin hän ja hänen ystävänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole vastuussa, mutta silti häpeän toista vanhemmistani, koska ihmiset arvioivat minuakin hänen käytöksensä perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Adoptitytärtäni, olemme akateeminen perhe ja tyttö on aina ollut heikosti menestyvä koulussa ja aloittaa syksyllä ammattikoulun, ainoa meidän "suvussa" joka ei lue ylioppilaaksi ja opiskele yliopistotutkintoa. Onneksi meillä on myös biologinen lapsi, poika joka menee kahdeksannelle luokalle, on luokkansa primus ja haluaa lääkäriksi kuten isänsä.
Provo. Tämä ei ole: häpeän akateemisia narsistivanhempiani. Toinen heistä on suuren sukupolven adoptiolapsi. Tästä syystä hän projisoi tunteitaan omiin lapsiinsa, tyhmä mikä tyhmä. Toivotan onnea vanhusten hoidon henkilökunnalle ja paljon pillereitä narsistille, jonka henkistä väkivaltaa kukaan ei kestä kuunnella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse häpeän yhtä, joka sanoo aina 'ketä', kun pitäisi sanoa 'kuka'.
Etkö tajunnut otsikkoa, vai mistä tuo tuli mieleesi?
Otsikossa olisi pitänyt olla 'häpeätkö joitain sukulaiSIASI", jotta ketä -muoto olisi ollut passeli.
Pöljä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse häpeän yhtä, joka sanoo aina 'ketä', kun pitäisi sanoa 'kuka'.
Etkö tajunnut otsikkoa, vai mistä tuo tuli mieleesi?
Otsikossa olisi pitänyt olla 'häpeätkö joitain sukulaiSIASI", jotta ketä -muoto olisi ollut passeli.
Pöljä.
Eli koska siinä lukeekin "sukulaistasi", niin pitää kysyä "kuka häpeät?", niinkö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse häpeän yhtä, joka sanoo aina 'ketä', kun pitäisi sanoa 'kuka'.
Etkö tajunnut otsikkoa, vai mistä tuo tuli mieleesi?
Otsikossa olisi pitänyt olla 'häpeätkö joitain sukulaiSIASI", jotta ketä -muoto olisi ollut passeli.
Pöljä.
Ei jumalauta :D Ketä-vaahtoaja kompastui omiin juttuihinsa.
isääni...tavallaan.
Millainen hän sitten on: pultsari. rapajuoppo
Nykyään erakkokin. Ei käy ihmisten ilmoilla. Ei halua apua.
En oikeastaan häpeä, mutta välillä olen miettinyt mitähän tyttöystäväni ajattelee suvustani, tai lähinnä heidän ulkoisesta olemuksestaan. Itse olen Savosta ja tyttöystävä on Kokkolasta. Tavattiin opiskelun kautta. Meidän suvussa oikeastaan kaikki on lyhyitä ja lihavia ja semmosia ei-niin-tyylitajuisia tai paskanjäykkiä. Tyttöystävän suvussa taas ollaan vähän pitempiä ja jotenkin sivistyneemmän näköisiä ja käytökseltäkin korrektimpia :D Vaikea selittää, mutta tyttöystävän sukutilaisuuksiin esimerkiksi miehet tulee monesti hienot puvut päällä ja hiuksia on geelillä laitettu ja muutenkin huokuu semmoinen tunne, että varmasti ihan oppinutta sakkia kun taas omassa suvussa ei se olemus ole niin justiinsa vaan lähinnä sisäinen anti. Suvussa muutenkin meitä serkuksia lukuun ottamatta suurin osa on ammattikoulun käynyttä sakkia. m27
Vierailija kirjoitti:
isääni...tavallaan.
Millainen hän sitten on: pultsari. rapajuoppo
Nykyään erakkokin. Ei käy ihmisten ilmoilla. Ei halua apua.
Miksi häpeät? Meidänkin suvussa on syrjäytynyt alkoholisti, joka on oppinut lapsesta lähtien karttaamaan ihmisiä, koska äitinsä haukkui häntä aina sukulaisille. Olen ainoa meidän suvussa, joka ei häpeä häntä ja olen ollut kiinnostunut hänen elämästään. En vaan halua olla tekemisissä hänen vanhempiensa ja sisarusten kanssa, koska he alistavat juoppoa läheistään. Ehkä näitä vahempia ja sisaruksia häpeän, millaisia ihmisiä he ovat.
Vierailija kirjoitti:
En oikeastaan häpeä, mutta välillä olen miettinyt mitähän tyttöystäväni ajattelee suvustani, tai lähinnä heidän ulkoisesta olemuksestaan. Itse olen Savosta ja tyttöystävä on Kokkolasta. Tavattiin opiskelun kautta. Meidän suvussa oikeastaan kaikki on lyhyitä ja lihavia ja semmosia ei-niin-tyylitajuisia tai paskanjäykkiä. Tyttöystävän suvussa taas ollaan vähän pitempiä ja jotenkin sivistyneemmän näköisiä ja käytökseltäkin korrektimpia :D Vaikea selittää, mutta tyttöystävän sukutilaisuuksiin esimerkiksi miehet tulee monesti hienot puvut päällä ja hiuksia on geelillä laitettu ja muutenkin huokuu semmoinen tunne, että varmasti ihan oppinutta sakkia kun taas omassa suvussa ei se olemus ole niin justiinsa vaan lähinnä sisäinen anti. Suvussa muutenkin meitä serkuksia lukuun ottamatta suurin osa on ammattikoulun käynyttä sakkia. m27
Minulla on samanlaisia kokemuksia vaimoni suvun kanssa tosin vähän eri puolelta Suomea. Vaimoni on ns. hyvästä perheestä, eli löytyy tukintoja ja myös hyväpalkkaisia virkamiehiä ja naisia. Muutenkin tietämys maailmasta ihan eri tasoa kuin omalla perheelläni. Oma sukuni on perus duunarisukua ja meidän suvussa myös rötökset, sairaudet ja päihteet on aina olleet jollain tapana läsnä. Isäni veli kävi linnassakin pariin otteeseen istumassa. Silloin 80-luvulla nämä tasoerot oli kyllä huomattavia, mutta jotenkin sitä osataan yhdessä juhlia niin, että kaikki tykkää toisistaan ja tulee toistensa kanssa juttuun.
Miksi häpeäisin ihmistä/ihmisiä, joiden olemassolosta tai habituksesta tai käytöksestä en ole millään lailla vastuussa? En ymmärrä koko kysymystä. Häpeääkö joku sukulaisiaan tosiaan? Miksi ihmeessä?