Lue keskustelun säännöt.
Olen jo niin syvällä masennuksen syövereissä, että kuljen kaduilla itkusta turvonneilla silmillä, enkä jaksa välittää että kaikki näkee.
08.06.2017 |
Nii. Jotkut vastaantulijat katsoo huolissaa tai myötätuntoisesti, jotkut ei huomaa. Olen työtön niin ei tarvi selviytyä kun ruokakaupassa käymisestä.
Yleensä ihmiset peittää viimeiseen asti iloisen kuoren alle masennuksen, mutta mitähän tasoa tää mun masis on kun en jaksa välittää vaikka masennus näkyis musta kilsan päähän.
Olen kuitenkin lähinnä kotona ja itken.
Kommentit (3)
Ikävä kuulla. Onko sulla hoitokontaktia? Onko masennukselle selkeää syytä tiedossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tähän aikaan vuodesta menee vielä allergian piikkiin.
Keskivaikea