Lue keskustelun säännöt.
Yksinäiset hoi!
03.06.2017 |
Ketä teidän elämässä on? Oletteko töissä tai koulussa? Käyttekö baareissa? Kyselen muuten vaan...
Kommentit (20)
Olen melko yksinäinen, vaikka olen parisuhteessa. Minun on vaikea päästää ihmisiä lähelleni ja uudet tuttavuudet jäävät pinnallisiksi ja hiipuvat pois. Porukassa jään usein ulkopuoliseksi koska olen se hiljainen, outo tyyppi. Oikeastaan olen ollut yksinäinen koko elämäni.
Säännöllisesti pidän yhteyttä vain vanhempiini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säännöllisesti käyn moikkaamassa vanhempia, veljiä ja isovanhempia ja anoppia käyn kyläilemässä/ yökyläilemässä. Elämääni kuuluu poikaystäväni, poikaystävän äiti ja mun perhe. En käy koulua tai töissä haluaisin, mutta en ole löytänyt kiinnostavaa työpaikkaa. Enkä käy baarissa, koska viihdyn omassa kotonani.
Käyn töissä. Joskus näen kaveria. Käyn baarissa väh. 2 kertaa kk.
Mktä nämä parisuhteessa olevat tulevat yksinäisten ketjuun? Mikä yksinäinen semmoinen on?
Vierailija kirjoitti:
En ole enää kouluikäinen enkä ole töissäkään ollut vuosiin. Minulla on aviomies ja kissa, ja joskus tapaan äitiäni, veljen perhettä ja appivanhempia. Baareissa en ole käynyt koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mktä nämä parisuhteessa olevat tulevat yksinäisten ketjuun? Mikä yksinäinen semmoinen on?
Vierailija kirjoitti:
Käyn töissä. Joskus näen kaveria. Käyn baarissa väh. 2 kertaa kk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poikaystävä ilmoitti etten saa enää ensi vuonna hakea yliopistoon
En lähde huomenna perheen mukana miehen sukulaisiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mktä nämä parisuhteessa olevat tulevat yksinäisten ketjuun? Mikä yksinäinen semmoinen on?
Samaa ihmettelin minäkin :)
Elämässäni ei ole ketään :( Käyn baareissa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noo, mulla on vanhemmat jotka asuu toisella puolella Suomea ja veli joka asuu naapurikaupungissa, mutta sen kanssa ei olla yhtään läheisiä. Osaksi johtuu itsestäni ja osaksi siitä, ei sekään pidä yhteyttä. Joskus yritin laittaa synttärionnitteluja ja silloin tällöin muuta viestiä, mutta lopetin kun ei mitään oikein kuulunut takaisin.
Sitten mulla on työpaikka missä menee arkipäivät ja joskus viikonloppujakin, mutta muuten ei oikein oo mitään.
En käy baareissa ja harvoin enää missään muuallakaan, koska vuosi vuodelta masentaa aina vaan enemmän onnellisten ja kaveriporukoissa tai puolison ja perheen kanssa liikkuvien ihmisten näkeminen.
Taas näitä parisuhteessa olevia "yksinäisiä." Ette te mitään yksinäisiä ole, teillä on kumppani jonka kanssa olla. Lisäksi monilla tuntuu olevan tämän lisäksi perhettäkin. Minulla on vain vanhempani, joita näen ehkä kahdesti vuodessa. Muuten olen täysin yksin. Ei ole edes lemmikkiä. En käy baareissa, koska en halua mennä sinne ilman seuraa. Joskus kokeilin, mutta siitä tuli vain entistä masentavampi olo, kun näki miten suurin osa vietti aikaa ystäviensä kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on teini-ikäinen lapsi.
En ole ollut parisuhteessa sen jälkeen kun tulin raskaaksi. Kavereita ei ole. En tunne asuinpaikkakunnaltani ketään. Käyn töissä. Vanhempiani ja sisaruksiani näen pari kertaa vuodessa, emme myöskään soittele. Minulla on yksi harrastus, jossa on myös muita ihmisiä. Käyn siellä n. kerran viikossa. En käy baareissa, en edes käytä alkoholia.
Kavereita on joskus ollut enemmän, mutta heillä on nyt perheet tai ainakin seurustelut. Ei ole enää mitään yhteistä.
Miten hitossa nämä seurustelevat "vietän aikaa miehen kanssa ja vain joskus näen kavereita yhyy" kehtaavat väittää olevansa yksinäisiä?
Vierailija kirjoitti:
Miten hitossa nämä seurustelevat "vietän aikaa miehen kanssa ja vain joskus näen kavereita yhyy" kehtaavat väittää olevansa yksinäisiä?
Kysytään toisin päin: haluaisitko sinä olla jonkun ihmisen elämässä se ainoa ihminen, ainoa ystävä, ainoa kuunteleva korva?
Parisuhteessakin voi olla, ja moni on, yksinäinen. Puoliso ei korvaa ystävää, eikä kaikkea voi tehdä puolison kanssa (joko käytännön syistä tai siksi, ettei puolisoa kiinnosta aina ihan kaikki samat asiat). Eivätkä kaikki halua kaataa kaikkea puolisolleen, vaan joskus kaipaa muitakin ihmisiä joiden kanssa jutella ja vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia.
Ja yksinäisyys on kokemus. Et sinä voi määrätä ulkopuolelta, saako naimisissa oleva kokea yksinäisyyttä.
Ja voisinhan minä sitä paitsi sanoa sinulle, että minulla on isä joka ei pidä yhteyttä ja äiti joka joi itsensä hengiltä. Eli minulla taas ei ole edes niitä vanhempia joihin pitää yhteyttä. On mies, miehen etäinen suku ja omia pieniä lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten hitossa nämä seurustelevat "vietän aikaa miehen kanssa ja vain joskus näen kavereita yhyy" kehtaavat väittää olevansa yksinäisiä?
Kysytään toisin päin: haluaisitko sinä olla jonkun ihmisen elämässä se ainoa ihminen, ainoa ystävä, ainoa kuunteleva korva?
Parisuhteessakin voi olla, ja moni on, yksinäinen. Puoliso ei korvaa ystävää, eikä kaikkea voi tehdä puolison kanssa (joko käytännön syistä tai siksi, ettei puolisoa kiinnosta aina ihan kaikki samat asiat). Eivätkä kaikki halua kaataa kaikkea puolisolleen, vaan joskus kaipaa muitakin ihmisiä joiden kanssa jutella ja vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia.
Ja yksinäisyys on kokemus. Et sinä voi määrätä ulkopuolelta, saako naimisissa oleva kokea yksinäisyyttä.
Ja voisinhan minä sitä paitsi sanoa sinulle, että minulla on isä joka ei pidä yhteyttä ja äiti joka joi itsensä hengiltä. Eli minulla taas ei ole edes niitä vanhempia joihin pitää yhteyttä. On mies, miehen etäinen suku ja omia pieniä lapsia.
Yksinäisyys ei ole sitä, että ei voi tehdä kaikkea mitä haluaa. Ihminen, jolla on puoliso, ei ole yksinäinen. Yksinäinen ihminen on sellainen kenellä ei ole muita ihmiskontakteja kuin kaupan kassa.
Tällä palstalla änkeää aina näihin yksinäisten keskusteluihin nämä kenellä on parisuhde. Ja se ärsyttää minua koska itselläni ei ole miestä eikä ystäväviä, ja haluaisin jakaa ajatuksiani muiden samanlaisten kanssa.
Olen aina yksin, koska en viihdy ihmisseurassa. Oma valinta siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten hitossa nämä seurustelevat "vietän aikaa miehen kanssa ja vain joskus näen kavereita yhyy" kehtaavat väittää olevansa yksinäisiä?
Kysytään toisin päin: haluaisitko sinä olla jonkun ihmisen elämässä se ainoa ihminen, ainoa ystävä, ainoa kuunteleva korva?
Parisuhteessakin voi olla, ja moni on, yksinäinen. Puoliso ei korvaa ystävää, eikä kaikkea voi tehdä puolison kanssa (joko käytännön syistä tai siksi, ettei puolisoa kiinnosta aina ihan kaikki samat asiat). Eivätkä kaikki halua kaataa kaikkea puolisolleen, vaan joskus kaipaa muitakin ihmisiä joiden kanssa jutella ja vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia.
Ja yksinäisyys on kokemus. Et sinä voi määrätä ulkopuolelta, saako naimisissa oleva kokea yksinäisyyttä.
Ja voisinhan minä sitä paitsi sanoa sinulle, että minulla on isä joka ei pidä yhteyttä ja äiti joka joi itsensä hengiltä. Eli minulla taas ei ole edes niitä vanhempia joihin pitää yhteyttä. On mies, miehen etäinen suku ja omia pieniä lapsia.
Yksinäisyys ei ole sitä, että ei voi tehdä kaikkea mitä haluaa. Ihminen, jolla on puoliso, ei ole yksinäinen. Yksinäinen ihminen on sellainen kenellä ei ole muita ihmiskontakteja kuin kaupan kassa.
Tällä palstalla änkeää aina näihin yksinäisten keskusteluihin nämä kenellä on parisuhde. Ja se ärsyttää minua koska itselläni ei ole miestä eikä ystäväviä, ja haluaisin jakaa ajatuksiani muiden samanlaisten kanssa.
No niinpä. Aina kun ilahdun että löytyi vertaistukea niin kyseessä onkin nämä jotka miehen kainalosta uikuttavat raastavaa yksinäisyyttään. On täysin eri asia olla tunnetasolla yksinäinen parisuhteessa/lasten kanssa, ja olla oikeasti yksin, ilman mitään muita sosiaalisia kontakteja kuin kaupan kassa ja ehkä ne vanhemmat toisella puolen Suomea.
Voisivatko nämä seurustelevat "yksinäiset" jatkossa uhriutua omissa ketjuissaan eikä sellaisissa ketjuissa jossa täysin yksin olevat etsivät vertaistukea?
-ensimmäisen lainatun viestin kirjoittanut
En ole enää kouluikäinen enkä ole töissäkään ollut vuosiin. Minulla on aviomies ja kissa, ja joskus tapaan äitiäni, veljen perhettä ja appivanhempia. Baareissa en ole käynyt koskaan.