Onko kohdallesi osunut patologinen valehtelija?
Kommentit (19)
On. Puhuu puhumistaan, vaihtaa aihetta tai muuttaa tarinaa kiinni jäätyään.
On ja sitä juttuahan riitti. Ihan mitä vaan saattoi valehdella, yleensä jotain ihan arkisia asioita, eikä ollut oikeen moksiskaan, kun jäi kiinni jostain. Yritti vaan vähän selitellä jotain valheita siihenkin.
katainen, stub, sonni, terho, kaikki vihreät... jne.
Onhan noita lisäksi koko arkadianmäen sakki ja kaikki Suomen valtamediat; siinäpä vaikka nyt ensinalkuun.
Siirsi aiheen pois itsestään, oli selitys joka asialle. Usein kielsi kokonaan, vaikka totuus paistoi silmille. Näin teki mies J-kylästä.
Minun siskoni! Valehtelee ihan oudoista, mitättömistäkin asioista, missä ei ole mitään järkeä, kun voisi ihan yhtä hyvin kertoa totuuden. Ihmeellisesti aina pyörittelee, että on ollut väärinkäsitys tai joku muistaa väärin, jos huomauttaa. En enää viitsi puuttua, suhtaudun kaikkeen hänen sanomiseensa tietyllä varauksella. Väsyttävää, kun ei voi luottaa.
Nyt vanhempana muistan joitakin nuoruuden/varhaisaikuisuuden juttuja, jotka tuolloin uskoin, mutta nyt osaan päätellä olleen valetta.
Mun nykyinen mies. 15 vuotta valehteli itselleenkin että on eronnut, ei ollut, kun kakkosvaihe unohtui. Selvisi "turhia" kuulutuksia hakiessa eli avioliiton esteitä tutkittaessa
Minä taidan olla. Minulla on useita sosiaalisia rooleja, koska muuten en jaksaisi olla ollenkaan ihmisten parissa. Harmittomia valheita siis kerron. Pidän ihmiset etäällä niin en jää kiinni. Ja vaikka jäisin, niin mitä sitten? Eniten haluan olla rauhassa. Ei haittaa jos kanssani ei haluta olla tekemisissä.
Kaikki kohdalle sattuneet keittiöpäälliköt...
T: keikkakokki
Kyllä ,ex mies j-kylästä.
Täysin patologinen valehtelija. Keksi mitä ihmeellisimpiä juttuja ,mitkä eivät edes hyödyttäneet häntä itseään millään tapaa. Keksi myös juttuja hyötyäkseen rahallisesti yms.
Jos jäi kiinni valehtelusta, ei siltikään myöntänyt, vaan jatkoi keksimällä lisää paskaa. Totaalinen kusettaja ja hyväksikäyttäjä. Valehtelee lähisukulaisilleenkin , esim. Saadakseen rahaa ,sääliä yms.
Mikähän tällaisten tyyppien diagnoosi mahtaisi olla?
Kaveri voittaa milloin tonneja lotossa, toisinaan on ties mitä huipputason työpaikkoja ja paljuiltoja isojen pomojen kanssa, lapset on huippuälykkäitä ja käveli (ilman tukea) ja puhui kuusikuisena, sängyssäkin on ollut vaikka ja kenen kanssa, kuitenkin samaan aikaan saadaan toimeentulotukea, ikinä ei ole rahaa mihinkään, päivät ollaan kotona ja lapset lastensuojelullisista syistä päiväkodissa.
Sossut hommaa häätöjä, huippulomia, alkoholitarjoiluja, asuntoja ja vaikka mitä. Samaan aikaan maksellaan pois omat ja kaikkien tuttujenkin lainat, velat ja ulosotot.
Tarinoissa ei päätä eikä häntää. Pahimmillaan keksi itselleen syövän. Suurin osa on todistetusti mielikuvituksen tuotetta. Kiinnijääminen ei haittaa, aina tulee uusi tarina.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ,ex mies j-kylästä.
Täysin patologinen valehtelija. Keksi mitä ihmeellisimpiä juttuja ,mitkä eivät edes hyödyttäneet häntä itseään millään tapaa. Keksi myös juttuja hyötyäkseen rahallisesti yms.
Jos jäi kiinni valehtelusta, ei siltikään myöntänyt, vaan jatkoi keksimällä lisää paskaa. Totaalinen kusettaja ja hyväksikäyttäjä. Valehtelee lähisukulaisilleenkin , esim. Saadakseen rahaa ,sääliä yms.
Olinkohan saman miehen kanssa teoissa vai onko näitä enemmänkin J-kylässä. Välit poikki sukulaisiin, yritti vedättää rahaa minultakin, valehteli hyvin monesta asiasta, ammattia myöten. Ikävintä oli, kun toisti minulle, että ole kerrankin rehellinen .Älykäs, hyvä muisti ja hyvä yleissivistys. Mieleltään kyllä viallinen.
Vierailija kirjoitti:
Minun siskoni! Valehtelee ihan oudoista, mitättömistäkin asioista, missä ei ole mitään järkeä, kun voisi ihan yhtä hyvin kertoa totuuden. Ihmeellisesti aina pyörittelee, että on ollut väärinkäsitys tai joku muistaa väärin, jos huomauttaa. En enää viitsi puuttua, suhtaudun kaikkeen hänen sanomiseensa tietyllä varauksella. Väsyttävää, kun ei voi luottaa.
Nyt vanhempana muistan joitakin nuoruuden/varhaisaikuisuuden juttuja, jotka tuolloin uskoin, mutta nyt osaan päätellä olleen valetta.
Kuulostaa ihan mun yhdeltä kaverilta! Oudointa on se, että valehtelee juurikin myös arkisista asioista joilla ei ole mitään merkitystä
Ei myöskään koskaan mtönnä juttujaan vaan puhuu itsensä niistä ns pois tai sanoo että joku muu muistaa väärin.
Kuu
Veljeni. On niin monista asioista jäänyt kiinni. Kerran tuli sellainen suma, että pakko nostaa kissa pöydälle, että mitäs jannu meinaat. Menee hermo ja laitan välit poikki, jos tuo juttujen kirjo ei lopu. Kavereitahan sillä on vaihtunut kymmeniä elonsa tiellä, kun eivät vaan jaksa kuunnella paskaa kaiket ajat.
Hulluintahan tässä on se, että hänen vaimokkeensa on jotenkin haltioissaan niistä jutuista. Joskus mulle ihmetteli, että miksi aikuinen ihminen valehtelee niin paljon ja kerroin, että kyseessä patologinen valehtelija. Morsio suuttui mulle. Sellainen hänen miehensä ei todellakaan ole. Sillä nyt on hupsuja juttuja, jotka ei aina niinkään pidä paikkansa.
Olin patologisen valehtelijan kämppiksenä pari vuotta. Silti tuntui että olin viimeinen ihminen täällä joka huomasi tuon valehtelutaipumuksen. Olen siis todella hyväuskoinen ihminen ja suoraan sanottuna vituttaa ettei kukaan tullut kertomaan mulle siitä vaikka kaikki näkivät miten hengailtiin kahdestaan.
Huomasin valehtelun vasta toisen vuoden loppupuolella, kun silmät aukes ihan kunnolla. Kämppikseni valehteli aivan turhia ja todella outoja asioita ja varmaan kaikille tuntemilleen ihmisille. Ja mähän nyt olin helppo kohde, kun uskon mitä hyvänsä paskaa mitä mulle syötetään. Todella outoa oli kuunnella hänen puheluita äitinsä kanssa. Hän valehteli niin turhista ja mitättömistä asioista eikä ilmekään värähtänyt. Ihan kuin hän olisi itsekin uskonut niihin valheisiin. Ja hän oli vielä aikaisemmin sanonut mulle että vihaa valehtelua yli aiken eikä tee sitä koskaan turhaan... Huvittavinta oli ehkä se kun hän väitti naama peruslukemilla että joku norjalainen parikymppinen muusikko olisi hänen 12 vuotias pikkuveljensä :D Ja mä vielä esitin uskovani. Luulin aluksi että se puhui siitä läpällä, mutta jatkoikin samaa tarinaa seuravana päivänä. Se oli myös syöttäny mulle ties mitä paskaa muista ihmisistä, mutta niihin tarinoihin mä olen alusta lähtien suhtautunut varauksella. Mä nimittäin tiedän miltä tuntuu kun levitetään paskaa pitkin kyliä.
En uskaltanut sano että tiedän hänen olevan patologinen valehtelija. Ties miten olisi reagoinut, enkä tarvi musta mitään ylimääräisiä juoruja liikkeelle. Meidän "ystävyys" hiipui pois kun hän muutti muualle ja lopetin yhteydenpidon. Ei siihen vain voinut luottaa enää ja vitutti se miten idioottina se mua piti (ja olinhan mä, mutta silti...)
Vierailija kirjoitti:
Veljeni. On niin monista asioista jäänyt kiinni. Kerran tuli sellainen suma, että pakko nostaa kissa pöydälle, että mitäs jannu meinaat. Menee hermo ja laitan välit poikki, jos tuo juttujen kirjo ei lopu. Kavereitahan sillä on vaihtunut kymmeniä elonsa tiellä, kun eivät vaan jaksa kuunnella paskaa kaiket ajat.
Hulluintahan tässä on se, että hänen vaimokkeensa on jotenkin haltioissaan niistä jutuista. Joskus mulle ihmetteli, että miksi aikuinen ihminen valehtelee niin paljon ja kerroin, että kyseessä patologinen valehtelija. Morsio suuttui mulle. Sellainen hänen miehensä ei todellakaan ole. Sillä nyt on hupsuja juttuja, jotka ei aina niinkään pidä paikkansa.
Näin me kaikki sen oikean löydämme. Vakalle on kansi, vaikka vakka olisi kuinka hutera. Vaimon asenne varmasti on selittävä tekijä. Toisaalta ihan hyvä näin. Jos hän tietää, ettei asiat pidä paikkaansa niin mitään vahinkoahan ei tapahdu :) Veljesi taas saattaa huomata, että vaimo näkee läpi, mutta pysyy silti mukana aidosta rakkaudesta.
Eikö nämä valehtelijat usein valehtele, koska kokevat sen olevan ainut keino selvitä tässä elämässä.
Patologinen ja epärehellinen on tavallaan kaksi eri asiaa kuitenkin. Toinen tekee kaiken tietoisesti, toiselta ne vaan lipsahtaa.
Aina ei kannata kertoa totuutta jos se on oman edun vastaista. Varsinkin asiakaspalvelutyössä kaikki vanhat työkaverit on valehdelleet asiakkaille. Minua on väitetty valehtelijaksi vaikka olen kertonut täyttä totta. Joskus olen myös huomannut ettei kaikki kestä totuutta vaan kuuntelevat mielellään kauniita valheita.
Poikani. Jotenkin täysin tunnekylmä. Pienestä asti valehdellut ihan mitä vaan. Väittänyt olevansa jossain, ja onkin toisaalla. On kaveri joidenkin ihmisten kanssa, vaikka hädin tuskin tuntee. Tekee rikoksia ja kieltää aina kaiken. Pettänyt kaikissa ihmissuhteissa. Kun jää kiinni, niin käyttäytyy niin kuin kaikki olisi ihan pikkujuttu. Yritin kaikenlaista, kun hän oli ala-ikäinen ja asui kotona. Huumeiden ja alkoholin takia sijoitettiin laitokseen. Inhottava kuunnella palavereissa, kun hän valehteli niille työntekijöille ummet ja lammet. Nyt on aikuinen. Käy toisinaan. En usko mitään.
Isänsä valehteli myös paljon. Ei tosin käyttänyt mitään. Mutta meni töihin, eikä työpaikkaa ollut olemassa. Kehui rahoilla ja ulosotossa vaikka kuinka paljon. Petti myös.
Minä itse olen. En jää kiinni. Tai jos jään, puhun itseni siitä ulos, enkä näin ollen jäänyt kiinni. Olen ihan liian taitava, enkä osaa lopettaa.