Miksi siivoamista on vaikea aloittaa? Tai ylipäätään pitää siitä?

Sama

Piriä nokkaan niin siivous sujuu kuin leikiten.

Koska se varsinaisesti ei edistä elämää, niin sanotusti.

Vierailija kirjoitti:

Piriä nokkaan niin siivous sujuu kuin leikiten.

Ei mulla ainakaan, en halua tuhlata pirioloja johonkin tylsään siivoukseen.

Mun ongelma on se, että kun pitäisi siivota, niin yleensä on päässyt kehittymään aikamoinen sotku. En vain ole saanut tavakseni siivota aina vähän kerrallaan päivittäin niin ettei sotkua pääsisi kertymään, vaikka sillä tavalla siivoamaan ryhtyminen tuottaisi vähemmän ahdistusta. Ajattelen kai, että mitä vielä siivoamaan, kun on vielä ihan siistiä... ja kohta onkin kamala sotku, jolloin on vielä enemmän syytä vältellä siivoamista.

Kun näkee sen sotkun, on jotenkin vaikea nähdä mielessään, että voisi saada siisteyden aikaan. En tiedä onko syynä huono itseluottamus ja yleensäkin uskon puute siihen, että pystyy vaikuttamaan asioihin. Se että saisi sotkun muutettua siisteydeksi, tuntuu niin suurelta ja vaativalta asialta.

Siivoamisen ei pitäisi olla vaikeaa, koska siinä tapahtuu vain tietyt toiminnot, jotka osaan varmasti, koska olen tehnyt ne ennenkin ja onnistunut. Ongelma on tunnepuolella.

Olisiko kellään vinkkejä, miten skarpata itsensä tunnetasolla siivoamaan?

Jo viikkoja olen haaveillut, että saisin samalla kertaa lattiat imuroitua ja mopattua sekä tuuletettua matot, mutta olen ollut tosi väsynyt ja nytkin, vaikka vähän pirteyttä olen saanut, homman aloittaminen tuntuu jotenkin ylitsepääsemättömältä.

(Tiskejä olen luvannut itselleni pestä muutaman astian päivässä, kunnes kaikki on pesty, koska en pystynyt tiskaamaan kaikkia kerrallaan. Olen nyt vajaan viikon pessyt astioita, eiköhän viimeistään parin päivän sisällä ole kaikki astiat pesty.)

nro 5

Minä itse asiassa tykkään pesemisestä ja imuroinnista. Mutta tavaroiden järjestely ja siirtäminen on ärsyttävää. Sitten kun tavaraa kertyy joka paikkaan, ärsyttää, enkä saa mitään aikaan. Ei ole pieniä lapsia. 

Siivoamisessa kannustaa se, kun sen saa tehtyä, niin on siistiä.

Helpompi siivota ennen isoa kaaosta.

Siisteys rauhoittaa myös :)

Just tänään ja eilen illalla mietin, mikä se on kun ei saa aikanaan siivottua.

Sitten sain painaa hulvattomasti, kun meille oli tulossa tänään vieraita.

Olin vielä lähdössä hautajaisiin.

Eilen aurallinen migreeni piinasi minua pidempään, kuin pitkään aikaan. Päätä särki ja pää oli jotenkin pöhnässä loppupäivän.

Olen usein väsynyt töistä ja iltavuoroista. Siivoaminen saisi houkuttaa useammin.

Meillä tehdään viikkosiivous joka perjantai, eikä se ole mitenkään edes vastenmielistä.Kuuntelen musiikkia samalla, kun siivoan. Pyyhin pölyt, pesen vessat, imuroin ja moppaan. Vaihdan pyyhkeet ja lakanat ja pyöräytän pari koneellista pyykkiä. Illan päätteeksi saunomme ja sen jälkeen on niin hyvä olo, kun kaikki on puhdasta. Saapahan sitten olla vaan koko viikonlopun ruoanlaittoa lukuunottamatta.