te joiden vauvat ei oo viihtynyt vaunuissa/rattaissa

Meillä siis ihan alusta asti ollut ongelmana se, ettei vauva viihdy ollenkaan vaunuissa eikä myöskään nukahda niihin edes äärimmäisen väsyneenä. Ajattelin että helpottaa, kun vaihdetaan ratasosaan mutta ei siltä kamalasti vaikuta. :-D Hetken aikaa saattaa olla hiljaa ja tuijottaa ympärilleen kun liikkeelle lähdetään, mutta se riemu on lyhyt ja sitten huudetaan siihen saakka kunnes otan syliin. Joka yritys on mennyt tosiaan siihen, että vähintään puolimatkasta joutunut kantamaan sylissä ja työntämään rattaita toisella kädellä. Siirryttiin ratasosaan siis 5kk iässä ja pikkanen nyt 6kk. Meillä on myös manduca ollut vaunujen/rattaiden ohella käytössä ostettu jo silloin, kun huomattiin että vaunuajelut ovat mahdottomia. Se on pelittänyt kyllä, mutta mulla on polvet ihan kamalassa kunnossa eikä lisäpaino tunnu yhtään hyvältä ja ulkoilut jäävät melko olemattomiksi. On ollut mukana sekä rattaat että manduca, mutta niiden välillä vaihtelu ei ole ollut kovin toimivaa (jos reppuun tulee istumaan, niin rattaisiin ei enää suostu menemään). Suurin ongelma alkaa kuitenkin olla mun oma kroppa, joka laittaa vastaan tuolle jatkuvalle ylimääräiselle painolle tuon repun kanssa.

Rattaat on tosiaan makuuasennossa kuitenkin selkänoja sen verran korotettuna että näkee ympärilleen. On niihin muutaman kerran yliväsyneenä nukahtanut, ja tosiaan sen aikaa hyvin menee kun niissä sattuu nukkumaan. Mutta nuo nukahtamiskerrat voi laskea yhden käden sormilla, muistaakseni jopa kahdesti torkahtanut.. Muutenkin nuo ulkonakäynnit on oltava täysin hiljaa, heti mun äänen kuultuaan alkaa huutaa, että mitään kaverilenkkejä on turha edes kokeilla (okei, kokeiltu on ja ei mikään mukava kokemus :D). Samaten on tuntunut että siellä viihdytään paremmin ja pidempään hiljaa jos ei näe mua? On ollut huivia auringolta suojaamassa välillä niin, ettei näe mun kasvoja. Ei siitäkään tosin ole huimasti ollut apua. Helposti huutaa hepulin saatuaan sitten ihan siihen asti, kun kotioven sulkee takanaan.. Harmittaa kovasti kun ulos menemisestäkin on tullut itselle kauhea stressinaihe, vaikka miten kokeilee eri keinot ja temput läpi. :(

Mitenkäs jos laittais ratasosan kasvot menosuuntaan, olisko se ihan kamalaa näin pienen kanssa? Jos saakin pahemman slaagin kun en ole näköpiirissä? Vai auttaiskohan rauhoittumaan paremmin, näkis vielä paremmin ympärilleen? Kokemuksia kenelläkään? :-)