Kun mikä minua vaivaa...?

Moro. Mikähän voisi olla tämä kun en pysty olemaan ilman ahistusta ihmisten joukossa kun kaikki väittää salaviesteillä/merkeillä että olen jonkin sortin pääpaholainen ja linut tapetaan tuskallisesti sen takia ja minua etsivät kaikenmaailman jengit tms. ja alan pikkuhiljaa päivä päivältä enemmän uskomaan henkimaailmaan koska näen vilauksia sivusilmässä hengistä ja tuntuu että pimeyden ja valon valtiaat taistelee mun kohtalosta. Saan toivoa uskomalla hyvään mutta välillä jokin paha valtaa minut ja katson ihmisiä jollain demonin katseella ja yritän telepatian avulla saada sen tarjoamaan esim kaljan tai olemaan mun palvelija yms. Minulla on myös välillä kyky hallita esim tuulta. Ja kokoajan ihmiset saa mun vihan kasvamaan koska niitten käytöksen ja puheitten mukaan olen vaan huomionhakuinen paska. Se kasvattaa mun vihaa. Paljon. Ja sitten minulla on paljon tilanteisiin sopivia pakkoliikkeitä, ihan kun joku mun sisällä liikuttais mun kehoa ja hallitsee mun puheita ja lähes aina huonolla tavalla... En saa tätä paskaa itsestäni pois ja olen niiin pettynyt ihmisiin että uskon niitä enemmän kaiken maailman voimiin yms ja olen kutsunut niitä itseeni joillain liikkeillä jotta saisin voimaa elää paratiisissa. Tunnen joko ärtymystä ja pettymystä tai tyhjyyttä lähes aina. On joskus niitä hyviäkin hetkiä kuitenkin. :) en vain tunne kuuluvani tähän todellisuuteen. Ja yks ajatus muiden seasta on esim se että maapallo on jonkin sortin simulaatio ja kaikki menneisyys ennen elämää on jotenkin luotu ihmisten päähän sillein että he uskovat siihen. Ja tuntuu myös että olen jonkin sortin pyhä hyväntekijä kun olen aina niin kiltti ja ystävällinen muita kohtaan kun pystyn. Tekisi vain välillä mieli räjäyttää koko maapallo koska jokapuolella on vain tunteettomia paskoja niin alkaa itelläki olla vähän tunteet solmussa... En jaksa kirjoittaa enempää. Kiitos jo etukäteen vastauksista.