Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oletko pystynyt antamaan pettämistä anteeksi?
07.05.2017 |
Jos, niin miten ihmeessä? Aivan käsittämättömän paha olla. Taitaa mennä lusikat jakoon. Joo joo, on isompiakin tragedioita, mutta ei ole tullut vielä minulle vastaan.
Kommentit (19)
Vierailija kirjoitti:
Olen. Olen nykyään mielestäni myös empaattisempi ja täysin itsenäinen myös. Ja edelleen yhdessä.
Osaisitko sanoa yhden asian, mikä sai sinut kääntämään tilanteen voitoksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ketä sinä petit ja kenen kanssa?
En minä vaan se joka oli aina se fiksumpi meistä kahdesta.
Vaimoni antoi. Tapaus muutti meitä molempia onneksi.
Kaverini mies petti muutama viikko ennen häitä. Menivät siitä huolimatta naimisiin ja ovat edelleen yhdessä. Kertoi pettämisestä ihan rehellisesti heti tapauksen jälkeen ja oli vahvasti humalassa ja laittoi pettämisen sen piikkiin.
Uskoisin, että olisivat eronneet jos ei olisi hääkutsuja lähetetty. Aika nolo paikka olisi ollut tuossa vaiheessa perua häät ja erota.
Toisaalta en ihmettele sitä, että kaverini antoi pettämisen anteeksi, koska kyseinen mies ei todellakaan ole pettäjätyyppiä ja voi olla erittäin mahdollista, että tuo jäi ainoaksi kerraksi. Uskoisin, että syynä oli pelko sen suhteen, että on kohta sitoutunut lopun elämää yhteen naiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole pystynyt antamaan anteeksi, mutta olen edelleen naimisissa saman miehen kanssa. Eli sivusuhteessa (etäsuhde) lähes vuoden ajan. Suhteen paljastuttua osoitti katumusta ja halusi ehdottomasti jatkaa avioliittoa.
Tajusin etten antaisi anteeksi kuitenkaan vaikka eroaisimmekin. On siksi täysin sama, olenko antamatta anteeksi ilman häntä vai hänen kanssaan.
En pystyisi, liitto perustuu luottamiseen ja jos toinen sen pettää, niin se on sitten siinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Annoin anteeksi jopa sellaisen pettämisen, josta syntyi lapsi. Tosin meni varmaan 10 vuotta ennen kuin oikeesti asia ei enää vaivannut. Ja sen jälkeen kun se ei tosiaan enää vaivannut niin mies petti uudestaan ja lähti toisen matkaan, jonka kanssa oli vain lyhyen aikaa. Nyt molemmat yksin.
En pystynyt ja mieskin vain jatkoi pettämistä uudelleen ja uudelleen. Nyt jälkikäteen kadun sitä, että jäin vielä 13 vuodeksi kroonisen pettäjän kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Annoin anteeksi nettisuhteen entiseen työkaveriin. Pariterapian jälkeen ja melkein kahden vuoden jälkeen tapahtuneesta asia ei enää vaivaa jatkuvasti. Ehkä asiaa on auttanut sekin, että tapailin tänä talvena aika tiiviisti erästä omaa työkaveriani, johon olin ihastunut. Mitään ei tapahtunut, kävimme vain usein syömässä ja keskustelimme syvällisiäkin. Sain kuitenkin takaisin itsetuntoa ja aloin ymmärtää, että voin valita halutessani toisinkin. Puhuin tästä ihastuksesta jopa miehelleni, joka suhtautui siihen hyvin aikuisesti - ei tuominnut, vaan sanoi luottavansa minuun. Aloin taas nähdä oman mieheni hyvät ja rakkaat puolet, joita on paljon. Ihastus työkaveriin lopahti - kuin suomut olisivat pudonneet silmiltäni - ja tämän jälkeen olen taas kokenut olevani aidosti onnellinen liitossani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minuakin kiinnostaisi kuulla kokemuksianne - kertokaa lisää!
En antanut anteeksi, vaan laitoin suhteen poikki. Palasimme kuitenkin vuoden kuluttua uudelleen yhteen. Enää en luota, enkä rakasta kuten ennen. Viihdyn hänen kanssaan, siksi olen hänen kanssaan. Mutta en surisi, jos suhteemme päättyisi. En ole siis enää kiinnittynyt häneen missään mielessä.
Ei pettämistä tarvitse antaa anteeksi. Tapahtuneen kanssa voi elää - joko eroten tai yhdessä jatkaen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En antanut anteeksi, vaan laitoin suhteen poikki. Palasimme kuitenkin vuoden kuluttua uudelleen yhteen. Enää en luota, enkä rakasta kuten ennen. Viihdyn hänen kanssaan, siksi olen hänen kanssaan. Mutta en surisi, jos suhteemme päättyisi. En ole siis enää kiinnittynyt häneen missään mielessä.
Ei pettämistä tarvitse antaa anteeksi. Tapahtuneen kanssa voi elää - joko eroten tai yhdessä jatkaen.
Juuri näin. Pettämisen jälkeen pettäjä putoaa jalustalta eikä mikään palaa enää ennalleen. Silti suhde hänen kanssaan voi jatkua. Petetystä kasvaa itsevarmempi ja valtasuhteet muuttuvat petetyn hyväksi.
Voin kertoa pettäjän näkökulmasta että vaikka tapahtuneesta on neljä vuotta, en ole pystynyt itselleni anteeksi tätä antamaan. Liitto jatkuu mutta minä korvennun itsesyytöksissä.
Pettäminen annetaan kyllä anteeksi mutta sitten kun tulee miehelle rahahuolia niin "kasvetaan erilleen"
Minä jätin mieheni kun hän valehteli raha-asioistaan. Pettämisen olisin voinutkin antaa anteeksi.
Alue: Aihe vapaa
Olen. Olen nykyään mielestäni myös empaattisempi ja täysin itsenäinen myös. Ja edelleen yhdessä.