Daghemmet Fanny, kokemuksia?

Ulkomaalainen ystäväni vei lapsensa fannyyn, mutta kaikki meni alusta asti pieleen. Useammin kuin kerran tuli mieleen, että ammattitaidossa oli vakavia puutteita. Seurasin tilannetta läheltä ja yritin auttaa heitä käymällä keskusteluja varhaiskasvatuksen kanssa. Tilanteita ei saatu ratkaistua. Toinen lapsista vaikutti traumatisoituneen. Vasta Suomeen muuttaneina perhe koki vaikeaksi saada apua. Lopputuloksena he muuttivat takaisin ruotsiin pari kuukautta kestettyään tilannetta. Tapasin näitä lapsia pari viikkoa sitten ja nyt lapset osasivat jo sanoittaa tilannetta paremmin. He totesivat yhdessä, että paikka oli hirveä, eivätkä enää ikinä, ikinä halua takaisin. Surullinen tarina kaiken kaikkiaan. Traumatisoituneen lapsen oireet ovat alkaneet viimein lieventyä, vanhempien suureksi helpotukseksi.

Hei,

Saako lisätietoa? Tapaus on siis tuore?

Minkä ikäiset lapset olivat? Mikä meni pieleen?

Sattumalta löysin tämän (vanhan) ketjun.

Meidän lapsi on onneksi saanut olla jo nelisen vuotta muualla, mutta sekä lapsi että minä käsittelemme traumaa edelleen. Lapsi näki pitkään painajaisia ja puhuu joistain tapahtumista edelleen satunnaisesti (muistaa kaiken). Itselleni jäi trauma siitä että miksi pidin lastani siellä niin pitkään (tämä oli ainoa ruotsinkielinen vuoropäiväkoti, ainoa vaihtoehto olisi ollut irtisanoutua silloisesta työstä välittömästi ja etsiä uusi ns. 8-16 työ, olisi ehdottomasti pitänyt toimia niin). 

Lapsi sai fyysisiä sekä henkisiä vammoja, pahimpia kiusaajia oli hoitajat itse. Kuulin kyllä toiselta perheeltä että he eivät koskaan saaneet huonoa kohtelua eli olikohan heillä sitten tapana kiusata vain tiettyjä lapsia ja perheitä, en tiedä... Kauhulla muistelen. Kirjoitin aluejohtajallekin, kuvatodisteiden kera, eikä hän ottanut asiaa vakavasti- ilmeisesti pakotti pahinta kiusaajaa pyytämään meiltä anteeksi ja vastasi meille että asia on sillä käsitelty.