Hei peräkammarin aikaansaamaton ns."vanhapoika" ja jo vanhan äidin ja isän kanssa samassa kodissa asuva, millaista on elämäsi?
Eikö ole tylsää jos ikäsi jo viipottaa yli viidenkympin ja vielä vaan jumitat kotona vanhojen vanhempiesi kanssa asuen?
Mitä odotat enää elämältäsi?
Kommentit (7)
Ylilaudalta varmaan löytyisi enemmän kohderyhmää
Olen kyllä vasta kolmekymppinen, mutta mitä tarjottavaa yksinasumisella olisi, kun seksi ja lasten hankkiminen on mahdotonta?
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä vasta kolmekymppinen, mutta mitä tarjottavaa yksinasumisella olisi, kun seksi ja lasten hankkiminen on mahdotonta?
Ajattele vanhempiasi, joutuvat elättämään aikuista lastaan. Tilanne on tietenkin eri jos elätät itsesi ja autat vanhempiasi arjessa.
Mä olen aina miettinyt näitä ihmiskohtaloita.
Lapsuuskylällä maaseudulla on sekä niitä, jotka eivät ole koskaan päässeet lapsuuskodista irti, niitä jotka on vanhemmat houkutelleet takaisin ja niitä, jotka on esim. parisuhteen kariuduttua palanneet nuolemaan haavojaan ja jämähtäneet.
Äitini 87-v asuu meillä niin kai se on sama kuin asuisi kotona vanhanapiikana. Surullinen kohtalo, kaikille.
pc pelaaminen on elämäni suola, saan siitä niin paljo iloa että en tarvitse mitään muuta. Toisen silmissä se on säälittävää, mutta itse olen onnellinen :) Parvekkeella tupakalla katson puistoon, näen kuinka masentunut iskä istuu penkillä lasten leikkiessä vesisateessa sunnuntai päivänä. Uskoisin että hänkin toivoisi viettävänsä vapaa-aikansa jotenkin muuten.
Hmm...onko se niin kauheaa, jos ei halua mitään?