Näin pelottavan lapsen!

Ja aluksi ei, en ole mielenterveyspotilas vaan ihan työssäkäyvä ihminen. Kävin lenkillä ja kävelin tienpätkää joka on hiljainen ja metsää ympärillä, vastaan ajoi arviolta 11-12v. poika, ohitti minut ja katsoi minua, tuli vaan yhtäkkiä kylmät väreet, se katse oli tyhjä kuin kaivo, jatkoin matkaa ja vilkaisin taakse, poika pyörätti pyöränsä ympäri ehkä sadan metrin päässä ja pysähtyi tuijottaen minua, nopeutin askelia, vilkaisin vielä taakse ja siellä se seisoi, juoksin loppumatkan, tie päättyi pyörätielle jossa oli sitten pari muutakin kulkijaa ja huokaisin helpotuksesta, pakko oli vikaista ennen kotiovea vielä taake pari kertaa mutta seuraajaa ei näkynyt. Oli kyllä outo ja pelottava kokemus, pojalla oli nukkavierut vaatteet ja vanha rämisevä pyörä, hiukset leikattu kuin puutarhasaksilla, näytti siltä ettei ollut tästä ajasta tai joltain variksenpelättimeltä, onpa ihan olla nyt kotona!