Esitin hirveästi nuorena, kun olin niin epävarma itsestäni. Nyt harmittaa ajatus sen ajan kavereiden /tuttavien näkemisestä, ja siitä mitä ajattelevat.

Se oli sun totuutesi itsellesikin silloin.

Varmasti niin, että jotkut ymmärtävät ja jotkut eivät. Osan mielestä olet aina feikki. Jotkut taas vaan ymmärtävät käytöstäsi ja ymmärtävät, että olet kasvanut siitä.

Toimit silloin parhaasi mukaan sen elämänkokemuksen ja tiedon pohjalta, mitä sinulla silloin oli. Se on ihan ok. Enempää sinulta ei olisi voinut kukaan odottaakaan. Nyt tunnet itsesi paremmin ja toimit tämänhetkisen kokemuksesi pohjalta paremmin. Anna rohkeasti muiden nähdä, mihin nyt pystyt ja paljonko olet kasvanut. Se ei ole sinun häpeäsi, päinvastoin.

Eivätköhän kaverisi "huijanneet" ihan yhtä lailla. Se oli sitä murrosikää, nuoruutta ja kokemattomuutta, ei sen enempää. Kun tapaatte voitte yhdessä nauraa kaikelle hölmölle, mitä nuoruudessa tuli tehtyä. :)

Hyvä, kun muistat nuo ajat. Ymmärrät omia murrosikäisiä lapsiaisi paremmin. 

Kiitos, millaisia kommentteja <3

ap

Kaikki ihmiset muuttuu ja kehittyy.