Mitä etuja avoin lähdekoodi tarjoaa suljettuun nähden?
Eli miksi ihmiset käyttää esimerkiksi Ubuntua Windowsin sijaan?
Kommentit (9)
Avoin lähdekoodi mahdollistaa täyden hallinnan käyttöjärjestelmän ominaisuuksiin. Tästä on hyötyä niille jotka osaavat hyödyntää tätä mahdollisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Avoin lähdekoodi mahdollistaa täyden hallinnan käyttöjärjestelmän ominaisuuksiin. Tästä on hyötyä niille jotka osaavat hyödyntää tätä mahdollisuutta.
Eli käytännössä lähinnä nettirikollisille. Tämä näkyy erityisesti puhelinpuolelle, jossa avoimeen koodiin perustuva Android on suosittu. Suuremmissa laitteissa Linuxia suojaa sen vähäinen käyttäjämäärä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avoin lähdekoodi mahdollistaa täyden hallinnan käyttöjärjestelmän ominaisuuksiin. Tästä on hyötyä niille jotka osaavat hyödyntää tätä mahdollisuutta.
Eli käytännössä lähinnä nettirikollisille. Tämä näkyy erityisesti puhelinpuolelle, jossa avoimeen koodiin perustuva Android on suosittu. Suuremmissa laitteissa Linuxia suojaa sen vähäinen käyttäjämäärä.
Johtuu enemmän siitä että Apple valvoo iStoren valikoimaa tarkemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avoin lähdekoodi mahdollistaa täyden hallinnan käyttöjärjestelmän ominaisuuksiin. Tästä on hyötyä niille jotka osaavat hyödyntää tätä mahdollisuutta.
Eli käytännössä lähinnä nettirikollisille. Tämä näkyy erityisesti puhelinpuolelle, jossa avoimeen koodiin perustuva Android on suosittu. Suuremmissa laitteissa Linuxia suojaa sen vähäinen käyttäjämäärä.
Ei pelkästään rikollisille. Käyttistä voi keventää, parantaa, lisätä yksityisyyden turvaa ja nähdä itse omin silmin että mitä sun koneella tarkalleen ottaen on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avoin lähdekoodi mahdollistaa täyden hallinnan käyttöjärjestelmän ominaisuuksiin. Tästä on hyötyä niille jotka osaavat hyödyntää tätä mahdollisuutta.
Eli käytännössä lähinnä nettirikollisille. Tämä näkyy erityisesti puhelinpuolelle, jossa avoimeen koodiin perustuva Android on suosittu. Suuremmissa laitteissa Linuxia suojaa sen vähäinen käyttäjämäärä.
Jos sulautetut laitteet lasketaan mukaan niin linuxeja on maailmalla moninkertaisesti windowsiin verrattuna joten se siitä teoriasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avoin lähdekoodi mahdollistaa täyden hallinnan käyttöjärjestelmän ominaisuuksiin. Tästä on hyötyä niille jotka osaavat hyödyntää tätä mahdollisuutta.
Eli käytännössä lähinnä nettirikollisille. Tämä näkyy erityisesti puhelinpuolelle, jossa avoimeen koodiin perustuva Android on suosittu. Suuremmissa laitteissa Linuxia suojaa sen vähäinen käyttäjämäärä.
Hehheh, siellä taas lauotaan totuuksia täysin ilman tietopohjaa. Palvelinpuolella Linuxin osuus on jossain 40-50% tietämillä ja esim. webbipalvelimissa yli 60%. Sulautetuissa laitteissa Linux on ylivoimainen ykkönen. Pöytäkoneissa toki osuus on vain joitakin prosentteja.
Jos puhelimia katsotaan, niin iPhone on itseasiassa helpompi hackata kuin Android, mutta Android-laitteet toisaalta tyypillisesti altistuvat riskeille enemmän koska appeja voi ladata mistä vaan eikä Googlen appikaupankaan kautta haetut tuotteet käy läpi yhtä tiivistä seulaa kuin Applen.
Näitä verratessa menee helposti omenat ja päärynät sekaisin.
"Suljettua lähdekoodia" ajatellessa tulee kuluttajana helposti ajatelleeksi kuluttajatuotteita: "Applen tuotteet" tai "Microsoft Windows", ja "avoin lähdekoodi" kääntyy samalla tavalla ajatukseksi Linuxista.
Mutta miten nämä ja muut tuotteet ja palvelut syntyvät lähdekoodistaan? Mitä avoimuus tai suljettuus tarkoittaa siinä yhteydessä? Ja erityisesti, mitä lähdekoodin avoimuus tarkoittaa Suomen valtion ja suomalaisen yhteiskunnan kannalta?
Käytännössä: mitä avoin lähdekoodi tarkoittaa vaikkapa julkisen liikenteen reittioppaan toimivuuden kannalta?
Avoin lähdekoodi on kenen tahansa hyödynnettävissä, kehitettävissä ja myytävissä.
Suljettu lähdekoodi on ainoastaan omistajan hyödynnettävissä, kehitettävissä ja myytävissä.
Siinä asia pähkinänkuoressa. Miten tämä pieni periaatteellinen ero sitten näkyy itse palveluiden toteutuksessa, niiden toiminnan laadussa ja tietoturvassa?
Isot suljetun lähdekoodin firmat, sanotaan vaikkapa Tieto, IBM, Fujitsu-Siemens... nämä ovat niitä suuren rahan korruptiopelaajia, jotka tekevät rahakkaista sopimuksia kokonaisten kaupunkien ja valtioiden kanssa – ja yleensä näissä julkisen puolen päättäjät päätyvät sattumalta töihin firmaan, jonka kanssa kauppaa on tehty.
Heidän toimittamansa softan laatu on kuraa, koska se voi olla. Kukaan ei pääse katsomaan suljettua lähdekoodia ja arvostelemaan, että miksi tämä on tehty näin huonosti ja epätehokkaasti? Miksi järjestelmä on hidas? Tätä selvittämään täytyy palkata alkuperäisen toimittajan konsultti, koska kukaan muu ei ymmärrä järjestelmää. Konsultti raportoi, että järjestelmää täytyy kehittää, ja kehitystyö täytyy tilata alkuperäiseltä toimittajalta, koska kukaan muu ei ymmärrä järjestelmää...
Sitten kun hienoon suljettuun järjestelmään on vihdoin kyllästytty, joudutaan siirtymään toiseen järjestelmään, ja tätä operaatiota suorittamaan täytyy palkata sekä alkuperäisen toimittajan konsultti, että uuden järjestelmän toimittajan konsultti, ja he käyvät todennäköisesti kuukausikaupalla dialogia siitä, miten siirto vanhasta uuteen järjestelmään tullaan toteuttamaan, ja koko tämän ajan taksamittari raksuttaa veronmaksajien rahoja useampia tuhatlappusia alkavalta puolelta tunnilta. Sitten mietitään miksi IT-projekteihin menee satoja miljoonia?
Toisaalta Suomessa on kyllä herätty tähän ongelmaan, ja avointa lähdekoodia on alettu sekä hyödyntää että tuottaa julkisella puolella. Avoimen lähdekoodin järjestelmässä ei ole auditointi- ja selvitysongelmia samalla tavoin kuin suljetussa lähdekoodissa, eikä edellä kuvattua toimittajalukkoa.
Avoimen lähdekoodin järjestelmästä on nimittäin aina helpompaa siirtyä toiseen vaihtoehtoon kuin suljetun lähdekoodin järjestelmästä. Suljetun lähdekoodin firmat yrittävät kynsin, hampain ja lahjuksin haalia kuntien sopimuksia itselleen, jotta vaihtoehtoja ei edelleenkään olisi, ja rahahanat pysyisivät auki!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avoin lähdekoodi mahdollistaa täyden hallinnan käyttöjärjestelmän ominaisuuksiin. Tästä on hyötyä niille jotka osaavat hyödyntää tätä mahdollisuutta.
Eli käytännössä lähinnä nettirikollisille. Tämä näkyy erityisesti puhelinpuolelle, jossa avoimeen koodiin perustuva Android on suosittu. Suuremmissa laitteissa Linuxia suojaa sen vähäinen käyttäjämäärä.
Et ymmärrä asiaa, josta kirjoitat. Android on avoimen lähdekoodin ohjelmistoalusta, joka pyörii Java-virtuaalikoneessa ihan tavallisen Linux-ympäristön päällä.
Nettirikollisille Android on kultakaivos, sillä vanhojen laitteiden päivittämättömien ohjelmistojen tunnettuja haavoittuvuuksia on helppo hyödyntää. Toisaalta, Android mahdollistaa joissain tapauksissa käyttöjärjestelmän päivittämisen ns. custom-romiin, vaikka valmistaja ei tarjoaisi virallista päivitystä.
iPhone-maailmassa ongelma on ainakin nykyään käytännössä tuntematon, uusimman parin sukupolven laitteita ei yksinkertaisesti voi hakkeroida auki vaikka saisi laitteen käsiinsä fyysisesti. Ei onnistunut edes FBI:ltä.
Tietoturvasta ja yksityisyydestään välittävälle mobiililaitteen valinta on siis hyvin helppoa.
ubuntu ei vaadi maksamaan käyttöjärjestelmää uudelleen jos vaihdat emolevyn ja prosessorin
ubuntu päivittyy yhdellä startilla ja vain silloin kun sinulle sopii kun taas nykywindows tunkee päivityksensä oman mielensä mukaan ja pahimmillaan starttaa koneen ties kuinka monta kertaa päivityksen aikana
Näillä ei sinänsä ole mitään tekemistä avoimen lähdekoodin kanssa vaan vain sen että windows-tiimi on ylimielinen 90% markkinaosuutensa kanssa eli asiakasta ei edes yritetä kuunnella.