Miksi mulla on aina sosiaalisten tilaisuuksien

jälkeen sellainen olo että olen jotenkin vammainen ja mieheni myös? Tunnen myös suurta häpeää meidän perheestä vaikka ollaan ulospäin varmaan ihan tavallinen perhe. Siis häpeä ja tunne että ollaan vammaisia. Mikä avuksi tällaiseen paitsi täydellinen erakoituminen?