Lue keskustelun säännöt.
Pohditaan mainoksia ja niiden sanomaa yhdessä!
30.04.2017 |
Yläbannerissa on Tampereen Pantin mainos, jossa kuvituksena on muka karskin näköinen mies aurinkolaseineen. Mitä mainoksella halutaan viestiä? Että on ok pantata tavaraa kun fyrkat on loppu? Kovat kundit panttaa myös? Tai jos perijät on ovella (kuvan mies) niin panttaamalla pääset pinteestä?
Mitäs teille tulee mieleen?
Kommentit (6)
Toisinaan televisiossa on mainoksia, jotka ovat kuin pienoisfilmi, tarina, jossa tapahtuu kaikenlaista. Mistään ei käy ilmi mitä mainostetaan, ennen kuin ihan lopuksi joku logo lävähtää ruudulle. Ja kun mainoksen näkee seuraavan kerran, ei muista vieläkään mikä tuote kyseessä. Onko tällaisista oikeasti hyötyä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen päässyt ihan uusiin sfääreihin mainosten vihaamisessa Haribon uuden mainoksen myötä. Sen, missä aikuiset muka puhuu hauskasti neukkarissa kököillä lasten äänillä dubattuna. Mainos on niin karsea että sen analysointi olisi pelkkää ajanhukkaa ja minulle se ei tuota mitään muuta tulosta kuin etten ainakaan Haribon karkkeja aio ostaa. Voittaa jopa hammaslääkärini sanoi kyllä-idioottimaisuuden mennen tullen.
Minua hämmentää Mäkkärin mainos, jossa poika puhuu epäselvästi. Hämmentävä osuus ei tosin ole se pikkupojan epäselvä puhe, vaan se, miksi yksi henkilö näkyy vain epätarkkana tai toisen henkilön takana. Mainoksessa on arvatenkin perhe, isä, äiti ja kaksi lasta. Isä, tytär ja poika ovat tarkkoina, äiti joko epätarkkana tai tyttären takana niin, ettei kasvoja näy ollenkaan. Jopa sivullinen henkilö, toinen asiakas Mäkkärissä on kuvattu tarkkana, mutta perheen äiti ei. Olisi kiinnostavaa tietää miksi näin. Äitiä esittää Laura Malmivaara, ellen aivan väärässä ole. Muita mainoksen näyttelijöitä en tunnista.
Vierailija kirjoitti:
Toisinaan televisiossa on mainoksia, jotka ovat kuin pienoisfilmi, tarina, jossa tapahtuu kaikenlaista. Mistään ei käy ilmi mitä mainostetaan, ennen kuin ihan lopuksi joku logo lävähtää ruudulle. Ja kun mainoksen näkee seuraavan kerran, ei muista vieläkään mikä tuote kyseessä. Onko tällaisista oikeasti hyötyä?
Kyllä siitä luultavasti on hyötyä, katsoja jää katsomaan mainoksen uudelleen haluten muistaa, mistä siinä oli kyse. Ja usein mainoksista on tehty nykyisin miniatyyrisarjoja, jotain pientä muuttuu tai tulee lisää "jaksoissa". Katsoja (ehkä tiedostamattaan) kiinnostuu katsomaan, onko jotain muuttunut, kehittyykö tarina. Esimerkiksi se silmälasiliikkeen mainossarja on nyt hyvä esimerkki. Ensin mummo nyrpistelee puolisolleen, kun näkee tämän uusilla laseilla tarkasti, sitten jopa lähtee, mutta on sittemmin palannut kotiin ja yhdessä tanssivat onnellisina. Se on sitten toinen juttu, saisiko tuollainen minut ostamaan silmälasit Instrusta, mutta se on toinen juttu. Emme varmaankaan pysty itse täysin ymmärtämään mikä kaikki mainoksissa vaikuttaa meihin ja miten.
En katso mainoksia. En kiinnitä niihin mitään huomiota. Opettelukysymys.
Finnairin lennolla selailin myyntikuvastoa, ja kukas muukaan kuin Ruotsissa asuva bloggaaja oli päässyt Balmuirin huivin mainoskasvoksi. Ihan jees juttu, Linda on skandinaavisen nätti, mutta kuva oli luokattoman huono, ihan kuin joku olidi yrittänyt päästä halvalla; "kyllähän yhden kuvan kuka vaan napsaisee".
Ei oikein kuvan laatu sopinuut luksus brandiin.
En nyt löytänyt kuvaa netistä, mutta kuvassa malli katsoo viistosti kaukaisuuteen ja silmäripset on jotenkik taturaiset, liikaa ripsaria tms.