Lue keskustelun säännöt.
Onko muilla sellaista ettei oikein tiedä omaa ulkonäöllistä tasoaan?
18.04.2017 |
Välillä voisin ajatella olevani kaunis, joku 4/5, joidenkin miesten mielestä varmaan 5/5. Mutta välillä tuntuukin että olen ruma, 2/5, jolla käynyt vaan hyvä tuuri. Oon saanut kaikki haluamani miehet, baarissa tullaan iskemään ja saan usein kuulla olevani "tosi kaunis". Mutta kyllähän perusnättejäkin baarissa voidaan ylistää.
Toisaalta myös työpaikallani miehet kommentoivat ulkonäköäni, että olen kaunis, olenko sinkku, miten voin olla sinkku kun oon niin kiva ja kaunis. Mutta en oo kyllä koskaan saanut perääni stalkkeria tai pakkomielteistä ihailijaa, mitä tuntuu usealla taas riittävän.
Kasvoissani on mielestäni pientä epäsymmetrisyyttä ja kauneusvirheitä, että jos niihin vain keskittyy pidän kyllä itseäni aika rumana. Mutta ehkä niitä ei muut näe, vaan sen iloisen ulkokuoren?
Kommentit (16)
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla liikaa aikaa, vai miksi hitossa mietit tällaisia? Ikäsi? :D
23v ja myönnän että on liikaa aikaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kaikenlaista sitä jaksaa joku miettiä.
Ei kai kukaan voi tietää "omaa tasoaan", koska kuka sen muka määrittää? Olen omasta ja mieheni mielestä ihan kaunis, se riittää mulle. Loput saa ajatella tai olla ajattelematta ihan mitä lystää.
Mulla on jotenkin vääristynyt kehonkuva koska pidän itseäni ihan nättinä kun itseäni peilailen, en luule kuitenkaan olevani mikään missityyppikään. Siltikään kukaan koskaan ei ole tullut kehumaan nätiksi, baareissakaan en ikinä saa seuraa jos en itse tee aloitetta ym eli ehkä en ole mikään kedon kauneimpia kukkasia sitten kumminkaan. En vaan ymmärrä sitä itse.
Ei se tarkoita, ettet ole kaunis. Minä olen kaunis ja erittäin hyväkuntoinen, mutten saa erityisemmin kehuja. Minua ei tulla iskemään, mutta rumempia kavereitani kyllä. Saan kyllä tuhahduksia, jos puhun jostakin ulkonäköviastani ja minulle sanotaan tokaisuja, kuten että "kauniina on elämä helppoa", kuin se olisi itsestäänselvää. Olen huomannut, että keskinkertaisen näköisiä kehutaan, tosi kauniita ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se tarkoita, ettet ole kaunis. Minä olen kaunis ja erittäin hyväkuntoinen, mutten saa erityisemmin kehuja. Minua ei tulla iskemään, mutta rumempia kavereitani kyllä. Saan kyllä tuhahduksia, jos puhun jostakin ulkonäköviastani ja minulle sanotaan tokaisuja, kuten että "kauniina on elämä helppoa", kuin se olisi itsestäänselvää. Olen huomannut, että keskinkertaisen näköisiä kehutaan, tosi kauniita ei.
Lisätään vielä, että koska kukaan ei koskaan sanonut, että olen kaunis, luulin teininä olevani ruma ja näkeväni itseni jotenkin väärin. Myöhemmin totuus selvisi ja ihmiset alkoivat ärsyttää. Tämä kehumisen välttäminen (ettei ylpisty!) menee niin pitkälle, että edes uutta, huomattavasti erilaista kampaustani tai juhlamekkoani ei kehuta, vaikka olisin erityisesti panostanut niihin. Tästä tulee aika paha mieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä ala ajattelemaan mitä "tasoja". Perusnätti on perusnätti. Epäkohdat niin miesten kuin naisten kasvoissa usein tekee niistä mieleenpainuvat vaikka itse ajattelet niitä rumina.
Minuakin kehutaan vaikka en tosiaankaan ole kaunis. Olen varmaan helposti lähestyttävä, ystävällinen ja iloinen. Seurustelumielessä kukaan ei ole kiinnostunut. Oikeasti kauniiden kanssa halutaan suhteeseen. Ainakin omassa lähipiirissä kaikkein kauneimmat ovat suhteessa ja vaatimattomammat tai rumat sinkkuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomaa, että oot nuori. Mä en oo ikinä arvioinut ihmisiä millään 5/5 -asteikolla. 😁
Hmm. En ole edes ajatellut moista.
Nyt kun mietin niin veikkaisin olevani 2,5/5, koska olen kaikessa suurinpiirtein keskiverto.
Keskimittainenkin olen, en lihava, en tosin laihakaan.
Joskus minulla oli raivostuttavan sinnikäs ihailija, tosin hänhän saattoi hyvinkin olla hullu. Kauniiksikin ovat sanoneet, mutta lähinnä baareissa, jolloin ovat ehkä humalassa ja sanovat kaikkia nisia kauniiksi. Tätähän voisis funtsia loputtomiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan miettinyt omaa tasoani vaan sitä millaisen miehen haluan. Tein itse aloitteen ihannemiestäni kohtaan ja tässä ollaan edelleen +20 vuotta myöhemmin. Lakatkaa ajattelesta liikoja.
Joo on!
Nuorempana olin yksiselitteisesti kaunis, mutta en osaa enää asettaa itseäni millekään akselille.
Toisaalta sillä näin viisikymppisenä ei ole väliäkään. Hyvä että on päässyt jatkuvasta ulkonäön tarkkailusta vihdoinkin eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan sama homma. Olen omasta mielestä ok..vaihtelee paljon päivän mukaan, mutta töissä ja baarissa saan jopa yli menevää suitsutusta kauneudesta. Olen myös saanut aina komeita miehiä. Oon muuten sua reilusti vanhempi, joten ei oo vaan nuoruus juttu.
Ongelmana koen että en tajua ulkonäköäni, olen kaikille mukava niin sitten näitä ihastuneita miehiä on ympärillä liikaa.
Ensin kai pitäisi olla joku kansallinen kauneusmittari mihin verrata. Mistä tietää kuka on kaunis tai komea? Omalla kohdalla olen huomannut, että tutustuessa ihmisiin he kaunistuvat ja komistuvat (jos ovat mukavia). Ilkeät rumenevat hetkessä. Enemmän se persoona ratkaisee kuin missä kohtaa naamaa nenä sijaitsee.
Onko sulla liikaa aikaa, vai miksi hitossa mietit tällaisia? Ikäsi? :D