Lue keskustelun säännöt.
Voiko epäurheilullisten vanhempien lapsista tulla urheillullisia?
14.04.2017 |
Mietin vaan, kun olemme miehen kanssa molemmat vähän laiskanpulskeita satunnaisliikkujia. Tytär puolestaan vaikuttaa tosi aktiiviselta ja on menestynyt hyvin urheilukisoissa. Tuleekohan hänelle seinä jossain vaiheessa vastaan? Onko urheillullisuus aina geeneissä?
Toki tuemme ja kannustamme lastamme täysillä.
Kommentit (4)
Kiva kuulla 2. Jotenkin on välillä epäuskoinen olo, kun lapsi pärjää jatkuvasti tosi hyvin urheilussa. En ole itse ikinä voittanut mitään...pikemminkin päinvastoin...
Täytyy olla vaan ylpeä tyttärestä ja tukea häntä tavoitteissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä voi. Sen näkee jo esim SM -tasolla pelaavien vanhemmista. Kyllä joukossa on myös pulskempia ja sellaisia joista näen että tuskin kovin paljon viikossa lenkkeilevät:) itse olen laiskempi urheilija mutta olen aina kannustanut lastani liikkumaan koska en tahdo hänestä ei liikunnallista. itselläni on muun tyyppisiä harrastuksia. harmittaa etten itse innostunut nuorena liikunnasta. En tahdo sitä siirtää lapselleni joten siksi olen tukemassa häntä. Olkaa mukana lapsen harrastuksessa. olen huomannut että lapset jotka menestyvät urheilussa, heillä on aktiivisesti mukana olevat vanhemmat.
Miksi ei voisi tulla? Lapset ovat kiinnostuneita eri asioista. Vanhempinen tuki ja kannustaminen ratkaisee tosi paljon.
Ihan hyvin voi tulla. Itse olen perheestä jossa kukaan ei ole ikinä harrastanut liikuntaa/urheillut muutenkaan. Silti aloitin hiihtoharrastuksen ja "menestystä" tuli oman piirin alueella ja valtakunnallisestikin olin 13-16 vuotiaiden sm kisoissa yleensä 30 joukossa n. 100-120 osallistujasta omassa ikäluokassa. Eli sanoisin että jotain lahjoja urheiluun löytyi mutta lukioon mentyä kilpailut jäi kun keskityin kouluun.