Jos ostan jotain kirpparilta vaikka 3 eurolla, niin usein väitän tutulle et maksoin 2€. Muita?
Ihan ku muutamilla kolikoilla olisi jotain väliä esim. talouden kannalta. Haluankohan antaa kuvan ettei mua ole ainakaan huijattu vai minkäköhän takia on kauhea kiusaus pyöristellä hintoja alaspäin? Jos taas olen tienannut kirpparilta satasen, niin tekee mieli sanoa et tienasin 150€. Mä yleensä pysyn totuudessa, joten olen itekin vähän hämilläni. Mun on pitänyt ihan keskittyä siihen, että puhun totta jos kerron kirppariostoksistani jollekin.
Kommentit (5)
Kaveri taas kehuu maksaneensa esim telkkarista 800€ ja samalla hänen mies kertoo sen maksaneen 400.. itse kuulun tuohon "pyöristää alaspäi" porukkaan :-)
Ai, mulle tuo loisi kuvan, että kehuskelet tai ainakin koitat kehuskella ylihyvillä löydöilläsi (eikä niin, että nyt mua ei ainakaan huijattu), ja pöydän tuotoista, jos ne aina vaikuttaa vaikka paremmilta kuin itsellä, että hyödyt muista kovastikin, eli olet toisin sanoen sillä perusteella omasta mielestäsi jotenkin niskan päällä muiden suhteen tai "päällikkö" tms. Sori.
Kerron kirpparihinnat kyllä, mutta kosmetiikkaostoista ja kampaajakäynneistä lähtee ainakin 20 % pois. En tiedä miksi koska itse ne maksan
Kuulostaa käsittämättömältä. Tuli mieleen jonkin aikaa sitten jossain iltapäivälehdessä ollut artikkeli naisesta, joka oli jonkin ennalta sovitun lyhyen ajan ollut valehtelematta. Sillon mietin, mitä järkeä koko jutussa oli, mutta nähtävästi ihmisille tuottaa vaikeuksia pysyä totuudessa. Very strange indeed.
Sama täällä