Ihan kuin olisin kääntymässä vasemmistolaiseksi tai joksikin kommunistiksi
Kommentit (9)
Vierailija kirjoitti:
Aivosi ovat alkaneet kasvaa..?
:D
Niin voi käydä, kun ymmärtää uusliberalistisen talouspolitiikan järjettömyyden.
Kaikenlainen aatteiden perässä juokseminen ja puolien valitseminen edustaa kypsymättömyyttä itsenäiseen ajatteluun ja päätöksentekoon. Aatteet on aina suunniteltu houkutteleviksi ja oikeamielisiksi sekä aina jotain vastaan. Aatteet antaa ihmisille valmiit uskonnonkaltaiset mallit, joiden mukaan eletään, syödään, naidaan ja ilmaistaan itseään. Kun aatteesta tulee kollektiivinen uskonto, se alkaa käymään moraalin kimppuun. Kuten on nähty, aatteen nimissä koetaan oikeutetuksi sortaa toisia aatteita ja niiden kannattajia, koska meidän aate on oikea ja se toinen väärä. Vain ne, jotka on kypsiä ja riippumattomia, kykenee näkemään ihmisen taipuvaisuuden kääntyä houkutuksiin päin, sen sijaan, että jäisi pohtimaan hyötyjä, haittoja ja seurauksia. Aatteet ruokkii ihmisen barbaarista puolta, aatteet johtaa harhaan, aatteet luo ylemmyyden harhan. Milloin kykenisit olemaan oma itsenäinen itsesi, tekemään omia päätelmiäsi ja rohkenisit sellaisena esiintyä? Vai tarvitsetko todellla itsesi ja elämäsi tueksi jonkun valtavirta-aatteen ja ympärillesi lauman kollektiivisesti samoja ajatuksia hokevia?
sanoeiaivopesulle kirjoitti:
Kaikenlainen aatteiden perässä juokseminen ja puolien valitseminen edustaa kypsymättömyyttä itsenäiseen ajatteluun ja päätöksentekoon. Aatteet on aina suunniteltu houkutteleviksi ja oikeamielisiksi sekä aina jotain vastaan. Aatteet antaa ihmisille valmiit uskonnonkaltaiset mallit, joiden mukaan eletään, syödään, naidaan ja ilmaistaan itseään. Kun aatteesta tulee kollektiivinen uskonto, se alkaa käymään moraalin kimppuun. Kuten on nähty, aatteen nimissä koetaan oikeutetuksi sortaa toisia aatteita ja niiden kannattajia, koska meidän aate on oikea ja se toinen väärä. Vain ne, jotka on kypsiä ja riippumattomia, kykenee näkemään ihmisen taipuvaisuuden kääntyä houkutuksiin päin, sen sijaan, että jäisi pohtimaan hyötyjä, haittoja ja seurauksia. Aatteet ruokkii ihmisen barbaarista puolta, aatteet johtaa harhaan, aatteet luo ylemmyyden harhan. Milloin kykenisit olemaan oma itsenäinen itsesi, tekemään omia päätelmiäsi ja rohkenisit sellaisena esiintyä? Vai tarvitsetko todellla itsesi ja elämäsi tueksi jonkun valtavirta-aatteen ja ympärillesi lauman kollektiivisesti samoja ajatuksia hokevia?
Entäpä jos vain huomaa itsessään muutoksen vaikka ei olisi minkään aatteen perässä "juossut" ja puolta yrittänyt valita?
Itse olen huomannut omassa ajattelussa muutoksia ilman, että olisin tietoisesti mitenkään niitä muutoksia ajatellut tai että olisin mitenkään edes seurannut mitään aatteita. Pikkuhiljaa vain huomannut, että ajatteleekin asioista jonkun toisen aatteen tavoin mitä ennen.
Ei kannata valita aatteita, vaan omat arvot ja niiden mukaan elää.
Vierailija kirjoitti:
sanoeiaivopesulle kirjoitti:
Kaikenlainen aatteiden perässä juokseminen ja puolien valitseminen edustaa kypsymättömyyttä itsenäiseen ajatteluun ja päätöksentekoon. Aatteet on aina suunniteltu houkutteleviksi ja oikeamielisiksi sekä aina jotain vastaan. Aatteet antaa ihmisille valmiit uskonnonkaltaiset mallit, joiden mukaan eletään, syödään, naidaan ja ilmaistaan itseään. Kun aatteesta tulee kollektiivinen uskonto, se alkaa käymään moraalin kimppuun. Kuten on nähty, aatteen nimissä koetaan oikeutetuksi sortaa toisia aatteita ja niiden kannattajia, koska meidän aate on oikea ja se toinen väärä. Vain ne, jotka on kypsiä ja riippumattomia, kykenee näkemään ihmisen taipuvaisuuden kääntyä houkutuksiin päin, sen sijaan, että jäisi pohtimaan hyötyjä, haittoja ja seurauksia. Aatteet ruokkii ihmisen barbaarista puolta, aatteet johtaa harhaan, aatteet luo ylemmyyden harhan. Milloin kykenisit olemaan oma itsenäinen itsesi, tekemään omia päätelmiäsi ja rohkenisit sellaisena esiintyä? Vai tarvitsetko todellla itsesi ja elämäsi tueksi jonkun valtavirta-aatteen ja ympärillesi lauman kollektiivisesti samoja ajatuksia hokevia?
Entäpä jos vain huomaa itsessään muutoksen vaikka ei olisi minkään aatteen perässä "juossut" ja puolta yrittänyt valita?
Itse olen huomannut omassa ajattelussa muutoksia ilman, että olisin tietoisesti mitenkään niitä muutoksia ajatellut tai että olisin mitenkään edes seurannut mitään aatteita. Pikkuhiljaa vain huomannut, että ajatteleekin asioista jonkun toisen aatteen tavoin mitä ennen.
Tottakai elämä ja tapahtumat vaikuttaa siihen, miten ja mitä ajattelet ja mitä tunteita herää. Pointti on se, että mitä signaalia otat vastaan, mitä torjut ja miksi, löydätkö niistä mahd yhtäläisyyksiä, ja alatko omaksumaan niitä elämänohjeiksesi ja annatko niiden viedä itseäsi kohti samalla lailla ajattelevien kollektiota, jota mahd johtaa jokin valtavirta-aate. Kävikö kutsumus? Mä en ole koskaan nähnyt Suomen politiikassa ja tässä eri suuntiin kulkevassa monipuoluejärjestelmässä oikein mitään järkeä. Se on ruokkimassa kansalle aatteita, oikeamielisyyttä, ja jakaa kansaa. Ja kuten nykyään näkyy, myös viha, mustamaalaaminen, propaganda, valehtelu, salailu yms on kiinteä osa tätä eri aatteiden ja niiden kannattajien taistelua. Tarkastele näitä asioita niiden ulkopuolelta, niin saattaa alkaa kuva rumentua. Ja kaikki aatteet ja aattellisuus myös.
Sama tunne! Kävelläänkö yhdessä kohti auringonlaskun Kolhoosia? :D