En ole pystynyt ajattelemaankaan asumista kenenkään kanssa yhdessä, koska kärsin niin paljon lapsuuden ahtaista oloista...

...ja yksityisyyden puutesta. Vanhempani ostivat 70 neliöisen poterokerrostalo osakkeen, vaikka heillä olisi ollut hyvin varaa vaikka isoon omokotitaloon. Meitä oli jo silloin 5. Eläminen vuoden vanhemman, ja vuoden nuoremman veljen kanssa pienessä huoneessa jätti sellaiset traumat, että asun nykyään 77 neliöisessä asunnossa ihan yksin. Olen 37 vuotias nainen, ja olen ihan pattitilanteessa, koska en pysty ajattelemaan asumista kenenkään kanssa yhdessä. Näen saiasta hyvin usein painajaisia. Unessa asun vielä lapsuudenkodissani, tai he asuvat yhtäkkiää mun asunossa, ilman mun lupaa.