Mitä mieltä väitteestä: On jokaisesta itsestään kiinni syrjäytyykö

No on kyse siitä, luovuttaako. Mutta riskit syrjäytymiselle voivat tulla jo esimerkiksi stressaavasta lapsuudesta ja liiasta erilaisuudesta ja kiusaamisesta joka jatkuu aina aikuiselämään asti.

Itsekin olin syrjäytyä vakavan masennuksen ja huonojen kokemusten kuten raiskaus ja muu väkivalta, kiusaaminen läpi elämän, liika erilaisuus. Olin syrjäytynyt kolme vuotta. Nyt menee jo paremmin. Onneksi en luovuttanut. Älä luovuta sinäkään vaan jatka matkaa ja jaksa uskoa parempaan tulevaisuuteen.

Se voi olla itsestäkin kiinni, mutta ei aina. On olemassa sairauksia, jotka saavat ihmisen vetäytymään kaikkien sosiaalisten kontaktien. Osa on perinnöllisiä. Ja geenejämmehän emme voi itse valita.

Ei aivan. Myös toisten käytöksellä voi olla asiassa osansa. Vanhemmat on lytänneet itsetunnon lapsuudesta saakka tai joutunut rajun koulukiusaamisen kohteeksi. Myös ympäristöllä on vastuu heikommistaan. Sitten toinen puoli tietenkin paljonko ihmisellä pitää itsellään olla vastuuta käyttäytymisestään.

Eilen oli just aihetta sivuava keskustelu jossa puhuttiin huonojen vanhempien vaikutuksesta syrjäytymiseen ym. Se on kyllä aika iso tekijä. Itsekin vielä nuolen haavoja mitä siinä 20 vuoden aikana tuli. Toisilla on reppu täynnä eväitä elämään kun itseltä on revitty kaikki mitä revittävissä on.

Joku kestää helposti sen mistä toinen jo napsahtaa poikki. Yksilöt reagoivat yksilöllisesti ympäristön muuttujiin. Monet tekijät ovat yksilön hallinnan ulkopuolella, että lopuksihan se on sitten omasta psyykestä kiinni miten reagoi paineen alla. 

Suomessa se on just niin. Kaikilla on samat mahdollisuudet.

Jos puhutaan kaikin puolin terveistä ihmisistä, tuo pitää varmaan paikkansa, mutta en tiedä miten suuri (tai pieni) osa syrjäytyneistä ei kärsi mt-ongelmista tai ole muuten poikkeavia tavalla, joka vaikeuttaa yhteiskunnan stressaavien tilanteiden sietämistä. En usko, että kukaan valitsee mt-ongelmiaan tai neuropsykologisia poikkeavuuksiaan.