Miesystävällä täysin erit elämänarvot, kannattaako edes jatkaa?
Ihan ok mies ja asiat ja elämä kunnossa. Mutta elämänarvot ja asenteet aivan päinvastaiset kuin omani. Tuntuu kuin olisin itse täysin erilainen ihminen kuin mitä hän arvostaa ja mistä tykkää. Ja päinvastoin, voinko tykätä ihmisestä, jolla niin erilainen ja minun mielestäni väärä arvomaailma ja elämänkatsomus.
Kommentit (9)
Itse en voisi olla parisuhteessa sellaisen miehen kanssa, jolla on erilainen arvomaailma. Mielestäni koko elämä rakentuu arvojen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Itse en voisi olla parisuhteessa sellaisen miehen kanssa, jolla on erilainen arvomaailma. Mielestäni koko elämä rakentuu arvojen mukaan.
täysin samaa mieltä tästä.
Ei. Arvot ovat tärkeimmät. Itse en voisi seurestella uskovaisen miehen kanssa enkä myöskään poliittisesti vihreisiin kallella olevan miehen kanssa.
Riippuu ihan ihmisistä voiko olla yhdessä vai ei. Minulla ja miehelläni on monessa asiassa hyvin erilaiset elämänarvot mutta meille se on rikkaus. Emme ota kumpikaan omia arvojamme niin kovin haudanvakavasti, kun tiedämme että ne nyt vaan on ihmisajatuksia. Ihminen kokonaisuutena on jotain enemmän kuin ajatusrakennelma jota arvomaailmaksi kutsutaan, ja joka voi vieläpä iän myötä muuttua.
Näitä meidän eroavaisuuksia on: mies uskovainen (helluntailainen), minä agnostikko; mies vannoutunut lihansyöjä, minä vegetaristi jo 16 vuotta; mies "pakolaiskammoinen", minä enemmän suvakkisuuntaan; mies poliittisesti konservatiivi ja minä vasemmistosuuntautunut liberaali (äänestänyt Vasemmistoliittoa ja Vihreitä, nyt kuntavaaleissa Piraattipuolueelle menee ääni).
Miksi ihmeessä olet valinnut miesystäväksesi ihmisen, jolla on täysin erilaiset elämänarvot kuin itselläsi?
Jos erilaiset elämänarvot aiheuttavat riitoja, pettymyksiä ja sressiä, niin tuskinpa kannattaa jatkaa. Jos taas hyväksytte toisenne sellaisina kuin olette ja pystytte elämään sovussa, toisistanne nauttien ja riitelemättä, niin erilaisuus voi olla suhteenne rikkaus. Jos vain jotenkuten siedätte toisenne niin fifty sixty, mitä suhde silloin antaa?
Mieti jatkoa tuolta pohjalta.
Itse pitäisin ongelmallisena elämän jakamista sellaisen miehen kanssa, jonka arvomaailma on vastakkainen omalleni. Olen niin vahvasti suuntautunut arvokysymyksiin ja moraalin hahmottamiseen eri tilanteissa, että ristiriidoilta ei voisi välttyä arjessa.
Jos silti haluaa pitää kiinni sellaisesta miehestä, niin yhteistä maaperää voisi löytyä kysymällä, mitä yhteisiä tavoitteita ja päämääriä osapuolilla on. Jos eroa on vain keinoissa, joilla tiettyyn päämäärään pyritään, niin yhteinen sävel saattaa olla löydettävissä.
Äärimmäinen esimerkki: pasifisti ja jonkin sortin militaristi voivat molemmat tavoitella viimekädessä rauhaa – toinen tähtää siihen aseista kieltäytymällä ja toinen alttiudella tarttua aseisiin.
Erot ihmiskäsityksessä ja maailmankuvassa voivat vaikuttaa sekä keinoihin että tavoitteisiin.
Riippuu siitä pystyttekö hyväksymään toisen erillaiset elämänarvot.
Ja se tarkoittaa tosiaan hyväksymistä eikä toisen muuttamista omiin arvoihin sopivammaksi.
Miten te olette edes päätyneet yhteen :O ??