Mikä ja millainen on psykopaatti?

Antisosiaalinen persoonallisuushäiriö (APD tai ASPD lyhenteenä käsitteestä Antisocial personality disorder, myös epäsosiaalinen persoonallisuus) on psykologinen persoonallisuushäiriö, josta kärsivä tunnetaan arkikielessä yleensä joko psykopaattina tai sosiopaattina. ICD-10-luokituksessa häiriön koodi on F60.2. Psykopatia ja antisosiaalinen persoonallisuushäiriö eivät kuitenkaan ole sama asia. ASP on oikea diagnoosi ja sen arvioidaan olevan psykopatiaa yleisempää. Psykopatia taas ei kuulu diagnoosiluokituksiin ja se todetaan haastattelun perusteella. Antisosiaalinen persoonallisuushäiriö on kliinisen psykologian termi, kun taas psykopatia on kriminaalipuolella käytetty käsite.



Psykopatia-käsitteen historia ulottuu 1800-luvulle. Ranskalainen psykiatri Pinel kuvasi 1809 tilan, jota hän kutsui " manie sans delire" -nimellä ja joka sisällöltään vastaa pitkälti nykyisen DSM:n mukaisen antisosiaalisen persoonallisuushäiriön ja psykopatian diagnostista sisältöä. 1835 englantilainen Prichard kuvasi tilaa käsittein " moral insanity" ja " moral imbecility" . 1888 saksalainen Koch käytti tilasta nimeä " psychopatische minderwertigkeiten" . 1923 toinen saksalainen psykiatri Kurt Schneider kirjoitti teoksen " Psychopathische Persönlichkeiten" , jolla oli suuri vaikutus psykopatiakäsitteen historiassa. Schneider jakoi myös empiiristen havaintojensa perusteella psykopatian kymmeneen erityyppiseen alalajiin. Sosiopatia-käsite on puolestaan peräisin 1930-luvulta, jolloin sen esitteli Partridge.[1]



[muokkaa] Psykopatian piirreluettelot



Psykopatiakäsite ei ole DSM:n antisosiaalisen persoonallisuushäiriön ohella kokonaan hävinnyt, vaan se on ollut viime vuosina jopa kasvavan kiinnostuksen kohteena. Erityisesti kanadalaistutkija Robert Hare on tuottanut empiirisin tutkimuksinsa käsitteelle uutta, tarkempaa diagnostista kriteeristöä. Psykopatian johtavat tutkijat Hervey Cleckley ja Robert Hare ovat kumpikin laatineet psykopatian diagnosoimiseksi ns. piirrelistat.



DSM esittää kriteerit psykopatialle APD:nä. DSM:n kriteerit painottivat sosiaalisten normien rikkomista, koska käyttäytyminen on helpompaa selittää kuin persoonallisuuden ongelmat. APD:tä ei ole kuitenkaan aina koettu riittävänä menetelmänä täsmällisempään tutkimukseen, vaikka monet kliinikot käyttivät sitä kriteerinä myös psykopatiaa määritellessään. APD perustuu käyttäytymisen kuvaukseen ja on itse asiassa piirteiltään sellainen, että se sopii varsin usein yleisesti lähes kaikelle itsekeskeiselle rikolliselle käyttäytymiselle. Jopa 50¿85 prosenttia tuomituista rikollisista täyttänee APD-diagnoosin kriteerit. Piirreluetteloilla arvioiduista psykopaateista myös 90 prosenttia täyttää kriteerien sisällön, mutta vain noin 25 prosenttia niistä henkilöistä, jotka on diagnosoitu APD-tapauksiksi, täyttää esimerkiksi Haren 20/22-kohtaisen piirreluettelon mukaiset psykopaatin riittävät kriteerit.





Cleckleyn luettelo psykopatian piirteistä



1. Pinnallinen viehätysvoima ja älykkyys

2. Harhaluulojen ja muiden irrationaalisten ajattelun merkkien puuttuminen

3. Hermostuneisuuden tai psykoneuroottisten oireiden puuttuminen

4. Epäluotettavuus

5. Valheellisuus ja epärehellisyys

6. Katumuksen ja häpeän puuttuminen

7. Epäsosiaalinen käyttäytyminen, joka on heikosti motivoitunutta

8. Huono arvostelukyky ja kyvyttömyys oppia kokemuksista

9. Patologinen itsekeskeisyys ja kyvyttömyys rakastaa

10. Yleinen tunneköyhyys

11. Oivalluskyvyn spesifi puute

12. Välinpitämättömyys interpersoonallisissa suhteissa

13. Outo ja luotaantyöntävä käyttäytyminen juopuneena ja joskus muulloinkin

14. Tekee harvoin itsemurhan

15. Sukupuolielämä on persoonatonta, triviaalia ja heikosti integroitunutta

16. Elämän suunnitelmattomuus



Robert Hare on laatinut Hervey Cleckleyn kuvauksen pohjalta oman 20-kohtaisen piirreluettelonsa.



Haren 20-kohtainen piirreluettelo



1. Lipevyys ja pinnallinen viehätysvoima

2. Vahvalta vaikuttava omanarvontunto

3. Stimulaation tarve ja taipumus ikävystymiseen

4. Patologinen valehtelu

5. Petkuttaminen ja manipulointi

6. Katumuksen ja syyllisyydentunteen puuttuminen

7. Tunteiden pinnallisuus

8. Kovuus ja tunteettomuus, empatian puuttuminen

9. Loismainen elämäntyyli

10. Heikko käyttäytymisen kontrolli

11. Promiskuiteetti (sukupuolinen holtittomuus tai valikoimaton sukupuoliyhteys eri partnerien kanssa)

12. Varhaiset käyttäytymisongelmat

13. Realististen pitkän tähtäimen päämäärien puuttuminen

14. Impulsiivisuus

15. Vastuuttomuus

16. Kyvyttömyys ottaa vastuuta omasta käyttäytymisestä

17. Useita lyhytaikaisia avo- tai aviosuhteita

18. Nuorisorikollisuus

19. Ehdonalaisen vapauden peruutus

20. Monipuolinen rikollisuus

väestöstä tosi vähän, se täytyy muistaa, heitä ei pysty tunnistamaan arkipäiväisessä olemisessa, ihmisillä on paljon narsistisia piirteitä, jotka saattavat muistuttaa psykopaatin käytöstä...

Niiden kanssa kun ei toimita niin kuin terveiden kanssa.

Riitoja vähän, mutta pienestä alkanut saa kamalat mittasuhteet.

Pelottaa.

Up