Lue keskustelun säännöt.
Miten tää elämä voi olla näin monimutkaista??? Olemme saamassa ehkä 1v lapsen omien lasten lisäksi.
29.07.2007 |
Miehen sisko vammautui kolarissa eikä pysty hoitamaan heidän taaperoaan enää ikinä. Lapsi on adoptoitu eikä lapsen isä ole halukas hoitamaan lasta yksin (ura tärkeämpi).
Nyt lapsi on ehkä tulossa meidän perheenjäseneksi. Ajatukset ovat aivan järkytyksestäkin vielä sekaisin.
Lapsi on tervetullut ja tärkeä meille. Mutta mihin pitäisi osata varautua?
Kommentit (18)
Adoptiolapslle jo toinen siirto uuteen perheeseen voi olla rankka. Saisettekohan apua neuvolasta tai jopa jostain adoptioneuvontaa hoitavasta järjestöstä, vaikkette siis nyt olekaan itse adoptoimassa..? Kovasti tsemppiä teille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän neuvonnassa oikeasti karsita pois perheet, joissa toinen vanhempie ei ole sitoutunut ja joissa toinenkin jaottelee " omiin" ja " adoptoituihin" ...
t. adoptioäiti
Aikoinaan tunsin perheen, jossa sukulainen oli kuollut ja he olivat ottaneet heidän lapsensa hoitaakseen. Nämä lapset kutsuivat perheen vanhempia heidän etunimillään, vaikka olivat tulleet perheeseen jo pieninä. He tiesivät koko ajan, että isä ja äiti ovat kuolleet.
Voimia siskon onnettomuuden takia tehtävään surutyöhön.
Kaikki varmasti menee hyvin!
no, ihmettelen silti samaa kuin aiempi, eli miten perheeseen ylipäätään on lapsi tullut.
Ja neuvontaa saa ap:n perhekin ja tukea tilanteeseen. Ei tartte av:lla saatuihin " neuvoihin" oikeasti luottaa.
mutta varm. vuoksi: www. ampiaisakka. com
Vierailija:
Adoptiolapslle jo toinen siirto uuteen perheeseen voi olla rankka. Saisettekohan apua neuvolasta tai jopa jostain adoptioneuvontaa hoitavasta järjestöstä, vaikkette siis nyt olekaan itse adoptoimassa..? Kovasti tsemppiä teille!
Serkkuni aikoinaan adoptoitiin ja tätini kuoli sen jälkeen aika pian. Isä meni uusiin naimisiin ja siten serkulle tuli lyhyellä aikaa uusi äiti, mutta tietääkseni se ei haitannut elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Serkkuni aikoinaan adoptoitiin ja tätini kuoli sen jälkeen aika pian. Isä meni uusiin naimisiin ja siten serkulle tuli lyhyellä aikaa uusi äiti, mutta tietääkseni se ei haitannut elämää.
Mutta tuollaisesta miehestä neuvoisin siskosi kuitenkin eroavan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Eiköhän neuvonnassa oikeasti karsita pois perheet, joissa toinen vanhempie ei ole sitoutunut ja joissa toinenkin jaottelee " omiin" ja " adoptoituihin" ...t. adoptioäiti
Asia ja lapsen kohtalo on aivan epäselviä vielä.
Meillä on kyllä mielestäni onnellinen ja tasapainoinen perhe, jossa lapsen olisi hyvä olla. Mielestäni paras vaihtoehto lapselle.
Asumme puolentunnin ajomatkan päässä toisistamme ja olemme nähneet joka viikko. Lapsi on hyvin läheinen meille.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siskosi miehellä on nyt sitten rankat ajat edessä, kun täytyy tehdä surutyö ja ehkä vielä opetella vaimostaan huolehtiminen.
Ei lasta adoptoida perheestä pois, jos toinen vanhemmista vammautuu. Ei adoptioisä sen enempää kuin biologinenkaan voi vain ilmoittaa, ettei aio hoitaa lastaan enää, eikä adoptioäidiltäl viedä lasta pois niin kuin ei biologiseltakaan, vaikka kuinka sairastuisi. Isällä on täysi velvollisuus huolehtia lapsestaan, lasta ei voi vain " antaa pois" . Etenkään noin urpolle ihmiselle kuin ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos pääsisi kotiin, niin mies ei varmastikaan huolehtisi hänestä. Ottaisi varmaan avioeron, jolla on jo monta vuotta uhkaillut. Suhde ollut melko kriisissä miehen välinpitämättömyyden vuoksi.
Miehellä paljon työmatkoja ja todennäköisesti viettää " kivaa elämää" silloin. Täysin kypsymätön pikkupoika.
Eli en usko, että on kiinnostunut huolehtimaan lapsesta. Varsinkin, kun lapsi ei ole " hänen" ja kaikenlisäksi väärää sukupuolta.
Ap
Ja lapsi nyt vuoden vanha... Kylläpä on mieli muuttunut - no, onhan tässä aikaakin vierähtänyt..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja siihen perheeseen adoptoidaan!
Voi itku, mitä tarinaa...
niin tee lapselle palvelus, ja anna ammattilaisten etsiä hänelle järkevät vanhemmat.
Luuletteko, että kovin moni pari, joka toivoo suhteensa paranevan " sitten kun on lapsi" kertoo adoptiohaastatteluissa miten surkeasti heillä menee?
Sehän tarkoittaisi, etteivät he saisi lasta ja sen takia ei lapsettomuuden jättämät kriisit paranisi. Aina voi pitää kulissia yllä hyvästä parisuhteesta!
Kaikkein paras vaihtoehto lapselle tässä tilanteessa on saada pysyvä perhe. Hän tuntee teidät, joten tehän olisitte paras vaihtoehto, koska isä ei halua häntä yksin hoitaa.
Ottakaa yhteyttä lastenvalvojaan ja kysykää häneltä neuvoja, miten edetä asiassa.
jossa isä ei ole sitoutunut sen kasvattamiseen?