Lue keskustelun säännöt.
Miten konmarittaja suhtautuu jos puoliso saa
28.03.2017 |
perinnöksi kirjahyllyllisen kirjoja ja ei halua luopua niistä?
Kommentit (16)
Mutta jos ne kirjat pirskahtelee sitä perinnön saajaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mutta siis eikö se mennyt niin, että ne jutut pitää säästää, jotka tuo mielihyvää ja iloa? Jos tuo kirjahylly sisältöineen tuo sitä puolisolle, niin eikö sillä ole merkitystä? Vai onko väliä vain sillä konmarittajalla itsellään? Ei kuulosta perheellisen jutulta ollenkaan. Sinkku voi vapaasti päättää, yksinään, mitä kämppäänsä haluaa, mutta perheellisen on pakko huomioida muutkin.
Eikös se konmarin ohje ollut, että vain omat tavarat maritetaan, ei puolison, ei lasten tavaroita. Miten musta tuntuu, että moni marittaja ei jotenkin muista tätä kohtaa ohjeista.
En suhtaudu yhtään mitenkään. Puolison tavarat ei kuulu mulle enkä voi (tai haluakaan) niitä marittaa.
Eikö tuossa vaiheessa nainen marita miehensäkin pihalle? Sitten on hyvä olla, kun on kaikuva hiljainen koti...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaipa siinä alkaa vihjailu eikö kirjat voisi viedä esim kirpputorille tai kirjaston hyllyyn jotta joku muu saisi niistä iloa
Vierailija kirjoitti:
Kaipa siinä alkaa vihjailu eikö kirjat voisi viedä esim kirpputorille tai kirjaston hyllyyn jotta joku muu saisi niistä iloa
Tuo on yksi raivostuttavimpia perusteluja. "Sinä et saisi pitää tavaroita mutta joku toinen voi ilostua niistä"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaaha, päivän pakollinen vihaan-konmaria ketju taas käynnissä.
En ymmärrä miten asia liittyy konmariin mitenkään. Konmarissa maritetaan vain omat tavarat. Jos joku marittaa puolisonsa tavarat, se yksinkertaisesti ei ole konmaria.
Se mihin kirjat hyllyineen menee riippuu ihan muista asioista. Esim. siitä saako kotiin ylipäänsä tuoda mitä tahansa roinaa toiselta kysymättä. Tai mahtuuko ne ylipäätään johonkin. Ja mitä kirjahyllyn omistaja sitten on siitä mieltä, jos toinen vastavuoroisesti tuo kotiin ison buddhapatsaan keskelle olohuonetta koska "tykkää siitä". Eiköhän asiasta siis pidä sopia jokatapauksessa yhdessä, konmareista viis.
Mitä sovittavaa siinä on jos kirjoilla on suuri tunnearvo? Sitten järjestellään koti niiden mukaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä sovittavaa siinä on jos kirjoilla on suuri tunnearvo? Sitten järjestellään koti niiden mukaan
Jos pariskunnan mielestä siinä ei ole sovittavaa, sitten ei ole. Mutta sitten pitää sietää sekin jos toinen pitää suuressa tunnearvossa metrin korkuista buddhapatsasta, ja sille pitää sitten vain järjestellä kodista tilaa.
Sitten kumpikin järjestelee tilaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MARITTAA on aivan järjettömän typerä sana. Hyi saakeli. Pirkottaa, annelittaa, tertuttaa tai sirkattaa. Miten ois? Akat laumassa perustaa ryhmiä faceen sivan kiimassa. Seuraavaksi voi sitten kalevittaa, reijottaa, ensiottaa tai jormattaa rojunsa. Ja nico-petterittää. Niin laumasieluista.
Vierailija kirjoitti:
Jaaha, päivän pakollinen vihaan-konmaria ketju taas käynnissä.
En ymmärrä miten asia liittyy konmariin mitenkään. Konmarissa maritetaan vain omat tavarat. Jos joku marittaa puolisonsa tavarat, se yksinkertaisesti ei ole konmaria.
Se mihin kirjat hyllyineen menee riippuu ihan muista asioista. Esim. siitä saako kotiin ylipäänsä tuoda mitä tahansa roinaa toiselta kysymättä. Tai mahtuuko ne ylipäätään johonkin. Ja mitä kirjahyllyn omistaja sitten on siitä mieltä, jos toinen vastavuoroisesti tuo kotiin ison buddhapatsaan keskelle olohuonetta koska "tykkää siitä". Eiköhän asiasta siis pidä sopia jokatapauksessa yhdessä, konmareista viis.
Siinä vaiheessa, kun minun edesmenneen lähiomaiseni kirjat ovat "mitä tahansa roinaa" ja oma kotini paikka, jonne en saa tuoda minulle tärkeitä asioita, ei puoliso enää pirsku minulle muuta kuin vitutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kalevittajat saa heittää pois vain vasemmalla kädellä ja tertuttajat taas aina maanantaisin mustia, tiistaisin turkooseja, keskiviikkoisin keltaisia tavaroita. Tilalle saa ostaa vain perjantaisin punaisia, lauantasin limenvärisiä ja sunnuntaisin sinisiä tavaroita. Poisheitettäviltä täytyy pyytää anteeksi ja ostettaville pitää pitää synttärit kuukausittain ja paikalle on kutsuttava naapurit. Hep! Nyt voi aloittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sovittavaa siinä on jos kirjoilla on suuri tunnearvo? Sitten järjestellään koti niiden mukaan
Jos pariskunnan mielestä siinä ei ole sovittavaa, sitten ei ole. Mutta sitten pitää sietää sekin jos toinen pitää suuressa tunnearvossa metrin korkuista buddhapatsasta, ja sille pitää sitten vain järjestellä kodista tilaa.
Jos iso kirjahylly ja metrinen buddha ovat tärkeitä, niin varmasti niille löytyy kodista tilaa. Ihmisiä vartenhan kotia sisustetaan, ei mitään avotakkaunelmaa.
Riippuu onko avioehto ja miten on maksettu minkä suuruiset osat asunnosta, eli kumman tontilla kirjahylly seisoo.