Miksi sukulaissuhteet eivät kehity?

Esim. kun serkukset ovat aikuisia ja tapaavat toisiaan sukujuhlissa niin ei oikein uskalleta olla aikuisia vaan myötäillään vanhempien, tätien ja setien mielipiteitä aivan kuin omia mielipiteitä ei olisi laisinkaan olemassa?

Tai tätejä, setiä ja isovanhempia tavatessa he haluavat puhua kymmeniä vuosia vanhoista asioista eivätkä ole ollenkaan kiinnostuneita minkälaiseksi ihmiseksi itse kukin on aikuistuessaan kasvanut. Ei edes olla kiinnostuneita nykyisistä kuulumisista ja tavallaan eristetään puoliso ja lapset ulkopuolisiksi.

Eihän tuossa uskalla itsekään kysyä kuulumisia tavallista kohteliaisuutta enempää koska pelkää sukulaisten kokevan että on itse kyttäämässä iäkkäämpien sukulaisten elämää ja tekemisiä. Omien lasten puolesta on kyllä sääli etteivät he opi mitenkään tuntemaan toisella puolella Suomea eläviä omien vanhempiensa sukulaisia.