Kun ihminen ei arvosta tervehtimisrituaaleja, ei tervehdi eikä hyvästele.

Ei kai ketään voi pakottaa siihen.

Itse oppinut, että tervehditään sun muuta, mutta oppinut nyt, että ei kannata.

Tai siis parempi tervehtiä ja sanoa näkemiin vain silloin kun ympäridtö kohteliasta.

Nyt sanon taas näkemiin AV- palstalle.

Täällä on muutamia todella lahjakkaiden kirjoittajien kirjoituksia. Haukon suorastaan henkeä siitä taidosta jolla jotkut osaavat sanoja käyttää.

On muutamia silmiä avaavia ketjuja jossa ihmiset kertovat rehellisesti elämästään.

Mutta niitä etsiessä tuntuu kuin kahlaisi viemärissä.

Näkemiin.

Onko kenelläkään muulla tällaista kaveria? Melkein joka tapaamisessa meinaan loukkaantua, kun toinen vaan häipyy eikä sano lähtiessään mitään. Sitten yritän miettiä, ettei se varmaan tarkoita loukata, kunhan on vain tuollainen. Helpottaisi tietää miksi joku on tuollainen. Ap

Jos joku ei tervehdi eikä hyvästele, on mielestäni pelkästään moukka.

Enemmän käytöstavoista kertoo se että tekee aloituksen kaltaisia oletuksia ihmisistä tilanteissa jotka ei koskaan ole täysin toisiaan vastaavia ja verrannollisia.

Joskus toivon että ystäväni eivät haaskaisi aikaa näillä tyhjänpäiväisillä rituaaleilla, mutta pakko kai se on hypätä leikkiin mukaan

Vierailija kirjoitti:

Helpottaisi tietää miksi joku on tuollainen. Ap

Ihmiset nyt vain ovat erilaisia.

hehehe joo kaikki introvertit on tottakai automaattisesti niin eristyneitä etteivät edes huomenta sano.

Vierailija kirjoitti:

Onko kenelläkään muulla tällaista kaveria? Melkein joka tapaamisessa meinaan loukkaantua, kun toinen vaan häipyy eikä sano lähtiessään mitään. Sitten yritän miettiä, ettei se varmaan tarkoita loukata, kunhan on vain tuollainen. Helpottaisi tietää miksi joku on tuollainen. Ap

Mitä väliä sillä on mistä se johtuu?

Mielestäni vanhempien tehtävä on opettaa myös lapsensa tervehtimään.

Kuljetan lapsenlasta ja kaveriaan harrastukseen. Kaveri kiipesi autoon, mutta mitään ei kuulunut. Vastasi sentään, kun tervehdin ensin. Kun näin oli tapahtunut muutaman kerran, katsoin, että minun on ilmeisesti opetettava lasta tavoille. Nykyään tervehtii jo ihan reippaasti tullessaan.

Vierailija kirjoitti:

Melkein joka tapaamisessa meinaan loukkaantua

Miksi? Jos kyseessä on oikeasti ystäväsi, ja sinusta on muuten mukava viettää aikaa hänen kanssaan, miksi vaadit tervehtimisrituaaleja, jos ne ovat hänelle vaikeita tai turhia?

Etkö voi nousta tilanteen yläpuolelle? Ystävyys ei ole sitä, että sinä saat kaiken haluamasi.

Paska itsetunto tekee tervehtimisestä ahdistavaa.

Vierailija kirjoitti:

Paska itsetunto tekee tervehtimisestä ahdistavaa.

Luulisi, että vielä enemmän ahdistaa, jos pitää katsella varpaisiinsa  niin kuin ei olisi ketään huomaavinaankaan.

Yritän aina tervehtiä ja hyvästellä, mutta unohdan noi aina silloin tällöin. Olen tosin lievästi autistinen, koen kaikki tuollaiset sosiaaliset jutut ulkoamuistettavina näytelminä joista joskus unohtuu osia. "Hymyile, moikkaa, kysy miten menee, esitä että kiinnostaa..."

Suomessa tuo vaan menee niin, että ei olla kohteliaita. Ja tervehtiminen ei ole ainoa asia, jossa ei olla kohteliaita. Nyt aikuisiällä vasta opettelen sitä, että tervehtiminen on vain kohtelias tapa, ei sen enempää eikä vähempää. On kuitenkin kivaa olla kohtelias ja vaikka joku ei tajuakaan vastata tervehdykseen, ei minun tarvitsisi liikaa miettiä sitä, että tyhmältähän se minusta tuntuu silloin. Ja helpointa on lähteä sitten siihen, ettei itsekään tervehdi.

Kotoahan ne tavat opitaan. Olen itsekin ollut sellainen lapsi, joka on ollut vain hiljaa, kun kaupan myyjä tai joku muu vieras on tervehtinyt.

Nyt itse asiakaspalvelijana seuraan samaa asiaa: joissain kodeissa ei vain opeteta käytöstapoja. Tajuaisivatpa vanhemmat, millainen karhunpalvelus on lapselle, että opetetaan, että aspaa ei tervehditä. (Ei koske silloin vain aspaa vaan laajemminkin vieraita ihmisiä.)

Vierailija kirjoitti:

hehehe joo kaikki introvertit on tottakai automaattisesti niin eristyneitä etteivät edes huomenta sano.

Eli tarkoitatko sanoa, että osa introverteista voi olla sanomatta huomenta, ja että se johtuu vain siitä introverttiudesta? Ap

Kyllä tällaisia mänttejä löytyy, jotka eivät tervehdi tai tervehdi takaisin työpaikalla tai naapureitaan, tuijottavat vaan pitkään.

Erikoista on vaikkapa harrastuspaikoissa, kuten salilla, että monta vuotta käyneet määrätyt jampat eivät moikkaa vaikka joka hemmetin päivä nähdään vuosikaudet. Onneksi näitä on vähän, mutta on kuitenkin.

Mutta tämä lienee ihan universaalia, ei pelkästään Suomessa. Eikä siinä... en odota edes sanallista tervehdystä, pelkkä nyökkäyskin riittää, jos on vaikeuksia tuottaa se moi tai moro tms. Hah, mutta antaa olla, niin pääse helpoimmalla, joillakin aikuislla sos.taidot vaan on todella onnettomat.

M30

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kenelläkään muulla tällaista kaveria? Melkein joka tapaamisessa meinaan loukkaantua, kun toinen vaan häipyy eikä sano lähtiessään mitään. Sitten yritän miettiä, ettei se varmaan tarkoita loukata, kunhan on vain tuollainen. Helpottaisi tietää miksi joku on tuollainen. Ap

Mitä väliä sillä on mistä se johtuu?

Olisi helpompi olla loukkaantumatta kaverin tylyydestä, jos sille olisi jokin järjellinen selitys. Nyt tulee liian helposti ajateltua, että se oikeasti haluaa olla minulle tyly. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kenelläkään muulla tällaista kaveria? Melkein joka tapaamisessa meinaan loukkaantua, kun toinen vaan häipyy eikä sano lähtiessään mitään. Sitten yritän miettiä, ettei se varmaan tarkoita loukata, kunhan on vain tuollainen. Helpottaisi tietää miksi joku on tuollainen. Ap

Mitä väliä sillä on mistä se johtuu?

Olisi helpompi olla loukkaantumatta kaverin tylyydestä, jos sille olisi jokin järjellinen selitys. Nyt tulee liian helposti ajateltua, että se oikeasti haluaa olla minulle tyly. Ap

Vain tuon asian perusteella päättelet onko kaveri tyly vai ei. Mikään muu ei siihen viittaa? Miksi hän käy teillä jos ajattelet että hän on sinua kohtaan tyly?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kenelläkään muulla tällaista kaveria? Melkein joka tapaamisessa meinaan loukkaantua, kun toinen vaan häipyy eikä sano lähtiessään mitään. Sitten yritän miettiä, ettei se varmaan tarkoita loukata, kunhan on vain tuollainen. Helpottaisi tietää miksi joku on tuollainen. Ap

Mitä väliä sillä on mistä se johtuu?

Olisi helpompi olla loukkaantumatta kaverin tylyydestä, jos sille olisi jokin järjellinen selitys. Nyt tulee liian helposti ajateltua, että se oikeasti haluaa olla minulle tyly. Ap

Vain tuon asian perusteella päättelet onko kaveri tyly vai ei. Mikään muu ei siihen viittaa? Miksi hän käy teillä jos ajattelet että hän on sinua kohtaan tyly?

Työasioissa käy. On outo ihminen muutenkin. Mutta tuota asiaa mietin juuri nyt, kun se on juuri tänään ajankohtainen. Ap

Minä en hyvästellyt kun miehen kaverit ensimmäistä ja tällä hetkellä ainoan kerran kävivät. Miksi pitäisi? Keskenään olivat koko ajan, itse ahdistuneena eri huoneessa. Noloa hyvästellä jos näki viimeksi tervehdystilanteessa.

Onko muuten ujo tervehdys sama asia kuin "normaali" iloinen ja rento? Vai valitatteko jos joku tervehtii liian pienellä ja vakavalla äänellä, ei hymyile, silmät pelokkaasti pyörivät päässä?