Me ei miehen kanssa puhuta enää mitään
Kommentit (15)
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, kun sanon, mutta valitsitteko toisenne pääasiassa ulkonäkökriteereiden takia? Oikea pituus, paino, kuppikoko, tyyli on etusijalla ja henkiset arvot ja yhteensopivuus taka-alalla. Pinnalliset seikat tuntuvat olevan nykyaikana niitä tärkeimpiä pariutumisen kriteerejä ja sitten kun sitä yhteistä elämää eletään, hups, ei olekaan mitään yhteistä oikeasti.
Taitaa olla monien liittojen ongelma nykyään.
Ei valittu. Ollaan molemmat rumia.
Miten tuollaiseen tilanteeseen päätyy? Olen miettinyt aiemminkin.
Jos alussa puhuu, niin mitä tapahtuu, ettei enää puhu? Onko puhe aina ollut asiakeskeistä (mitä tänään tehdään, mitä tapahtuu seuraavaksi, mitä ostetaan kaupasta)?
Voiko ihmisillä, jotka ovat aina kommentoineet uutisia, kertoneet työpäivästään, haaveilleet - voiko heilläkin puhe loppua?
Meillä alkaa olla kohta sama juttu. 25 vuotta naimisissa lapset jo maailmalla, kummallakin työt ja harrastukset. Puhumiset on jo puhuttu. Ja jos jotain vaikeampaa on agendalla, niin mies sulkeutuu kuin simpukka ja 'ei tästä kai nyt tarvitse nyt puhua'.. Ei ole ikinä osannut puhua vaikeista asioista. Joka toinen päivä suunnittelen lähtemistä tästä liitosta ja joka toinen päivä päätänkin jäädä. Hulluksi kohta tulen..pettänyt en ole, mutta suunniten sitäkin, kun omin käsin onneen ei kohta riitä. Kyllä, seksikin on loppunut. Huoh..
Vierailija kirjoitti:
Miten tuollaiseen tilanteeseen päätyy? Olen miettinyt aiemminkin.
Jos alussa puhuu, niin mitä tapahtuu, ettei enää puhu? Onko puhe aina ollut asiakeskeistä (mitä tänään tehdään, mitä tapahtuu seuraavaksi, mitä ostetaan kaupasta)?
Voiko ihmisillä, jotka ovat aina kommentoineet uutisia, kertoneet työpäivästään, haaveilleet - voiko heilläkin puhe loppua?
Aluksi puhuttiin paljonkin sitten on tullut monenlaista stressiä mm. Työttömyyttä,työasioita,sairauksia yms ja puhuminen vaan loppui. Minä puhuisin mutta mies on sulkeutunut joten näillä mennään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tuollaiseen tilanteeseen päätyy? Olen miettinyt aiemminkin.
Jos alussa puhuu, niin mitä tapahtuu, ettei enää puhu? Onko puhe aina ollut asiakeskeistä (mitä tänään tehdään, mitä tapahtuu seuraavaksi, mitä ostetaan kaupasta)?
Voiko ihmisillä, jotka ovat aina kommentoineet uutisia, kertoneet työpäivästään, haaveilleet - voiko heilläkin puhe loppua?
Aluksi puhuttiin paljonkin sitten on tullut monenlaista stressiä mm. Työttömyyttä,työasioita,sairauksia yms ja puhuminen vaan loppui. Minä puhuisin mutta mies on sulkeutunut joten näillä mennään.
Oletteko masentuneita? Silloin sulkeutuu omaan maailmaansa, eikä jaksa puhua.
Meillä sama juttu vaimon kanssa. Ei puhuta aamulla yleensä sanaakaan ennen töihin lähtöä. Vaimo lähti viikonloppuna viikon työreisulle, ei halattu tai puhuttu mitään.
Vierailija kirjoitti:
Meillä alkaa olla kohta sama juttu. 25 vuotta naimisissa lapset jo maailmalla, kummallakin työt ja harrastukset. Puhumiset on jo puhuttu. Ja jos jotain vaikeampaa on agendalla, niin mies sulkeutuu kuin simpukka ja 'ei tästä kai nyt tarvitse nyt puhua'.. Ei ole ikinä osannut puhua vaikeista asioista. Joka toinen päivä suunnittelen lähtemistä tästä liitosta ja joka toinen päivä päätänkin jäädä. Hulluksi kohta tulen..pettänyt en ole, mutta suunniten sitäkin, kun omin käsin onneen ei kohta riitä. Kyllä, seksikin on loppunut. Huoh..
Meillä vasta 12 v yhdessä. Lapset ja talousasioiden takia jatketaan näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tuollaiseen tilanteeseen päätyy? Olen miettinyt aiemminkin.
Jos alussa puhuu, niin mitä tapahtuu, ettei enää puhu? Onko puhe aina ollut asiakeskeistä (mitä tänään tehdään, mitä tapahtuu seuraavaksi, mitä ostetaan kaupasta)?
Voiko ihmisillä, jotka ovat aina kommentoineet uutisia, kertoneet työpäivästään, haaveilleet - voiko heilläkin puhe loppua?
Aluksi puhuttiin paljonkin sitten on tullut monenlaista stressiä mm. Työttömyyttä,työasioita,sairauksia yms ja puhuminen vaan loppui. Minä puhuisin mutta mies on sulkeutunut joten näillä mennään.
Oletteko masentuneita? Silloin sulkeutuu omaan maailmaansa, eikä jaksa puhua.
Minä olen mutta ei mies vaikuta masentuneelle. Juttelee paljonkin muiden ihmisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tuollaiseen tilanteeseen päätyy? Olen miettinyt aiemminkin.
Jos alussa puhuu, niin mitä tapahtuu, ettei enää puhu? Onko puhe aina ollut asiakeskeistä (mitä tänään tehdään, mitä tapahtuu seuraavaksi, mitä ostetaan kaupasta)?
Voiko ihmisillä, jotka ovat aina kommentoineet uutisia, kertoneet työpäivästään, haaveilleet - voiko heilläkin puhe loppua?
Aluksi puhuttiin paljonkin sitten on tullut monenlaista stressiä mm. Työttömyyttä,työasioita,sairauksia yms ja puhuminen vaan loppui. Minä puhuisin mutta mies on sulkeutunut joten näillä mennään.
Oletteko masentuneita? Silloin sulkeutuu omaan maailmaansa, eikä jaksa puhua.
Minä olen mutta ei mies vaikuta masentuneelle. Juttelee paljonkin muiden ihmisten kanssa.
No, vuorovaikutus on sanansa mukaan vuorottaista....molempien pitää keksiä aiheita, jotta se jatkuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tuollaiseen tilanteeseen päätyy? Olen miettinyt aiemminkin.
Jos alussa puhuu, niin mitä tapahtuu, ettei enää puhu? Onko puhe aina ollut asiakeskeistä (mitä tänään tehdään, mitä tapahtuu seuraavaksi, mitä ostetaan kaupasta)?
Voiko ihmisillä, jotka ovat aina kommentoineet uutisia, kertoneet työpäivästään, haaveilleet - voiko heilläkin puhe loppua?
Aluksi puhuttiin paljonkin sitten on tullut monenlaista stressiä mm. Työttömyyttä,työasioita,sairauksia yms ja puhuminen vaan loppui. Minä puhuisin mutta mies on sulkeutunut joten näillä mennään.
Oletteko masentuneita? Silloin sulkeutuu omaan maailmaansa, eikä jaksa puhua.
Minä olen mutta ei mies vaikuta masentuneelle. Juttelee paljonkin muiden ihmisten kanssa.
No, vuorovaikutus on sanansa mukaan vuorottaista....molempien pitää keksiä aiheita, jotta se jatkuu.
Joo no en viitsi yksin puhua. Jos juttelen jostakin niin mies ei vastaa yhtään mitään kuitenkaan.
Mutta itsestä se silti lähtee, jos haluaa muutosta. Aloita tekemällä joka ilta onnellisuusharjoitus, listaa kolme päivän aikana ollutta hyvää asiaa. Sitten listaa haaveesi, sen perään mitä itse voisit tehdä että ne toteutuisivat. Jotain pientä. Tee itsellesi vaikka joka aamu hyvä helppo aamupala, tai joku muu ruoka, ja kutsu miehesikin pöytään. Lataa kahvinkeitin illalla ja pistä kupit, aamulla pääset melkein valmiiseen pöytään. Pieniä siemeniä. Ehkä te sanotte huomenta kupin reunan yli. Masennus on kamalaa, ja en tiedä missä nyt olet siinä, mutta koita tehdä pientä hyvää itsellesi jos jaksat. Se auttoi minua.
Ai se olet taas sinä äitihullu! Sinusta ei olekaan kuulunut mitään aikoihin! Mites lapset voivat? Ja mitäs miehen harrastuksille kuuluu? Oletteko tehneet jo kesälomasuunnitelmia, tai onko mies tehnyt niitä lasten kanssa?
Höh, olinko taas ketjuntappaja? :(
T. 14
Anteeksi, kun sanon, mutta valitsitteko toisenne pääasiassa ulkonäkökriteereiden takia? Oikea pituus, paino, kuppikoko, tyyli on etusijalla ja henkiset arvot ja yhteensopivuus taka-alalla. Pinnalliset seikat tuntuvat olevan nykyaikana niitä tärkeimpiä pariutumisen kriteerejä ja sitten kun sitä yhteistä elämää eletään, hups, ei olekaan mitään yhteistä oikeasti.
Taitaa olla monien liittojen ongelma nykyään.