Kannattaa mennä huinoon lukioon! Linkki. Vaikuttaa yo-arvosanoihinkin

*huonoon

Otsikossa oli valitettavasti virhe.

Mitä ajatuksia linkki teissä herättää?

Se on valtava ero, jos heikon lukion ysi vastaa hyvän lukion vitosta.

Vielä tuotakin kurjempaa ja epäreilumpaa on se, että näemmä lukion taso vaikuttaa myös ylioppilasarvosanaan.

Tällöin yliopistohaku on epäreilua, jos lukionumerot ja yo-arvosanat vaikuttavat, kuten jatkossa yhä enemmän on laita.

Heikon keskiarvon lukiossa on todennäköisemmin epäpätevämpää opetusta ja ne sijaitsevat jossain pikkukylissä, missä annetaan pärstän perusteella vitosia, kun Jeren isä oli silloin 70-luvulla mulkku.

Onneksi suurempi merkitys on edelleen kirjoitusten arvosanoilla. Ja niissähän usein käy niin, että huonojen lukioiden oppilaat pettyvät, kun numeroiden perusteella pitäisi sataa älliä, niin hädin tuskin päästään kirjoituksista läpi. Sen sijaan hyvässä lukiossa vitosen-kutosen oppilas yllättää itsensä ja muut kirjoittamalla M:n paperit. Näin kävi meillä. Toivottavasti tuon tutkimuksen perusteella tosiaan poistetaan hakukriteereistä viimeisetkin numeroarvostelut ja painotetaan kirjoitusten ja pääsykokeiden tuloksia.

Miksi peräkylän lukiossa olisi epäpätevämpää opetusta. Kysyin yhden ympäryskunnan seiskan lukion rehtorilta ja hän sanoi, että väite on outo. Ainakin heillä kaikki opettajat ovat päteviä.

Eiköhän kannata pyrkiä mahdollisimman hyvään lukioon mihin on mahdollista päästä. Opetus todennäköisemmin laadukkaampaa ja saa sitten paremmat ylioppilaskokeen arvosanat ja osaa paremmin pääsykokeissa.

Aika harva varmaan suunnittelee, että hakee jatkopaikkaa vain päästötodistuksen arvosanoilla välittämättä mitä osaa ja miten pärjää kirjoituksissa. Itsensä haastaminen on aina hyödyllistä ja se onnistuu paremmin, kun ympärillä muut tekevät samaa.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi suurempi merkitys on edelleen kirjoitusten arvosanoilla. Ja niissähän usein käy niin, että huonojen lukioiden oppilaat pettyvät, kun numeroiden perusteella pitäisi sataa älliä, niin hädin tuskin päästään kirjoituksista läpi. Sen sijaan hyvässä lukiossa vitosen-kutosen oppilas yllättää itsensä ja muut kirjoittamalla M:n paperit. Näin kävi meillä. Toivottavasti tuon tutkimuksen perusteella tosiaan poistetaan hakukriteereistä viimeisetkin numeroarvostelut ja painotetaan kirjoitusten ja pääsykokeiden tuloksia.

Tuon linkin perusteella tämä vaikuttaa myös ylioppilastodistukseen.

Eihän lukion kurssiarvosanoilla ole enää mitään painoarvoa yliopistoon ja amk:hon haettaessa.

Missä luki että vaikuttaa yo-arvosanoihin? Paitsi että lähtee hyvänä ja palaa huonompaan (todenmukaisena)..

Vierailija kirjoitti:

Eihän lukion kurssiarvosanoilla ole enää mitään painoarvoa yliopistoon ja amk:hon haettaessa.

Lue tarkemmin. Hyvässä lukiossa sai myös huonommin niitä yo-todistuksen kirjaimia.

Reiluinta olisi, että kaikkiin opintoihin mentäisiin pelkän pääsykokeen perusteella. Nyt ollaan menossa aivan väärään suuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän lukion kurssiarvosanoilla ole enää mitään painoarvoa yliopistoon ja amk:hon haettaessa.

Lue tarkemmin. Hyvässä lukiossa sai myös huonommin niitä yo-todistuksen kirjaimia.

Miten tämä on mahdollista, kun sama lautakuntahan ne kirjoitusten lopulliset arvosanat antaa? Vaikka oma opettaja antaisi ällän, se voi tulla b:nä takaisin.

"Ylioppilastutkinnon ajatellaan harmonisoivan päättöarvosanoja, kun opettajat osallistuvat ylioppilaskokeen pisteitykseen.

Tavoitteena on, että opettajien antamien arvosanojen taso asettuisi samaksi eri koulujen välillä. Näin ei kuitenkaan arvioinnin perusteella tapahdu.

- Opettajilla lienee taipumusta antaa arvosanoja oppilaitoksen oman jakauman pohjalta. Tästä seuraa se, että lukion parhaille oppilaille on taipumusta antaa korkeita ja heikoimmille matalia arvosanoja riippumatta siitä, mikä opiskelijan tosiasiallinen osaamistaso on, Metsämuuronen pohtii."

Tuosta edellä linkatusta saa sen käsityksen, että opet ei yo-tutkinnonkaan edessä pysty arvioimaan kuin omaan kouluunsa verraten. Samoin arvioivat siis myös yo-kokeen.

Tietysti tuo oman open arvio vaikuttaa sensorinkin arviointiin ytl:ssä. Ei siellä arvosanat yleensä kamalasti muutu. Tulishan siinä lisää työtäkin, kun jos laskee arvosanaa liikaa, menee koe toisenkin sensorin arvioitavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän lukion kurssiarvosanoilla ole enää mitään painoarvoa yliopistoon ja amk:hon haettaessa.

Lue tarkemmin. Hyvässä lukiossa sai myös huonommin niitä yo-todistuksen kirjaimia.

Mitenhän tuo voi olla mahdollista? Yo-koe sama kaikille ja ytl arvostelee kaikki vastaukset...

Et taida ihan olla kartalla. ..

Alin lukioon vaadittava keskiarvoraja tulisi valtakunnallisesti olla vaikkapa 8,0, eikä yhtään sen alle. Koskien joka ikistä syrjäkylän lukiotakin. En käsitä miten joissakin tuppukylissä lukioon pääsee seiskan keskiarvollakin. Kuitenkin nuo lukion heikosti suorittavat menevät lopulta amikseen, minne he olisivat voineet mennä heti peruskoulun jälkeenkin ja vuosia olisi säästetty.

Paras lukio Espoossa?

Minusta lukion pitäisi olla pakollinen kaikille. Siitä tulee kuitenkin niin paljon yleissivistystä.

Amistutkinnosta voisi sitten jättää yhden vuoden kokonaan pois (eli sen yleissivistävän osuuden verran)

Vierailija kirjoitti:

Miksi peräkylän lukiossa olisi epäpätevämpää opetusta. Kysyin yhden ympäryskunnan seiskan lukion rehtorilta ja hän sanoi, että väite on outo. Ainakin heillä kaikki opettajat ovat päteviä.

- Ei kai siihen mitenkään erityistä pätevyyttä tarvita, että osaa antaa sen arvosanan, jonka nuori osaamisensa perusteella ansaitsee. Ammattitaidottomuutta on se, että valehtelee ja antaa väärän kuvan siitä, mitä nuori todellisuudessa mahdollisesti osaa.  

Opettajilla on käsittääkseni -kärjistäen- ammattitaitoa ja vielä ohjeet siitä, miten arvosanat valikoituvat. Ei niitä opettajat hatusta vedä.

Toinen juttu on se, että pitäisikö jo alaluokilla suosiolla jätttää oppilas luokalle tai mahd. kokonaan lykätä koulun alkua, jos ja kun nuoren osaaminen on "vähän" hukassa ja nuori halutaan siirtää luokalta toiselle, kun  ei vain ole enää niin tapana jättää ketään luokalle, tai pelätään, että esim vanhemmat suuttuvat, jos heille kerrotaan, että olisi mahdollisesti viisasta lykätä koulunkäynnin aloittamista, tai että nuoren olisi viisasta käydä sama luokka uudelleen.

 Jotenkin luulisin, että nuorelle itselleen saattaisi olla jopa parempi "kypsyä" yksi "ylimääräinen" vuosi kuin pinnistellä luokan vauhdissa, niin että "normaalinekin" arvosanojen hankkiminen tuntuu haastavalta, joka turhauttaa nuoren, jolla sitten saattaa olla omat ei toivotut seurauksensa.